Pakkaspäiviä vietellessä

Hyvät on kyllä pakkaset ollu täällä Jyväskylässä. Tosin mieltä on lämmittäny vertailla lukuja Kuusamon kanssa! Siellä ei koirilla oo ihan hepposet oltavat -40 asteessa ulkoilla :P

Pipsa on kyllä hyvin rauhottunu sisällä, kun on lenkit ja ulkoilut jääny nyt lyhkäsiksi. Muutamaan otteeseen ollaan päästetty Loora jäälle kirmaamaan hetkeksi, niin on vähän saanu revitellä. Meillä pitäs kyllä niin olla se videokamera, yks pomppii kuin jousilla olis :D Hyvin on neiti tajunnu, et kannattee nopeesti kuluttaa energiat säntäämällä joka suuntaan, niin sitten pääsee taas sisälle lämpimään rauhottumaan :) Mahtaa myös johtua noista juoksuista, että Pipsa on niin seesteisesti sisällä. Ihan kuin sille olisi vähän älliä tullu päähän lisää... Hyvin on juoksut kyllä edenny, tosi hyvin pitää itsensä siistinä eikä mitään hormonihirviötä ole kuoriutunu. Toivon mukaan pysyy tuollasena jatkossakin.

Näin tyytyväisenä meillä vietellään pakkaspäiviä

Pahemmin ei ole neidin tassuja palellu. Jos pysähdytään, niin sillon alkaa nosteleen tassuja, et hei mennääs nyt. Kylmästä huolimatta me kerätään jätökset pois ja Pipsan on ihan turha tuhahdella ja tassujaan nostella siinä vieressä. Välillä oikeen näkee sen ilmeestä, että et hei vois olla enää hitaampi!! :D Koska lenkitykset on ollu niin lyhyitä, niin Pipsa ottaa kaiken ilon niistä irti. Jokainen tiellä oleva lumipallo täytyy tassusyöksyllä tappaa. Osan Loora nappaa suuhunsa ja kantelee kuin aarretta. Sama minkä kokonen lumimöhkäle, isoimmat on olleet neidin pään kokosia, mutta hyvin ne voi kantaa :D

Jotta ei aika ihan kävis pitkäksi, niin ollaan opetettu uusia temppuja ja oltu esineen ja namun piilotuksia. Kurrea on nyt harjoteltu ja se on Loorasta tosi kivaa :D Kaukkareita on vähän oltu myös. Tässä kyllä Pipsa tarttee apua, ei meinaan oo tekniikat kunnossa.. Istu-maahan vaihdot menee hyvin, seisominen istumasta tai maasta tai seisomisesta istuminen tai maahanmeno ei mee yhtään oppikirjan mukasesti. Jossain epähuomiossa Pipsa on alkanu istumaan "väärin" :D Eli vetää pyllyn alleen, eikä istahda tassuja liikuttamatta. Melkosta hienosäätöä tää tämmönen. En oo koskaan aiemmin aatellu, et koira voi istua tai mennä makuulle väärin... :D

Seuraamiseen otettiin naksutin avuksi ja se on kyllä toiminu. Kontakti on parantunu hurjasti. Ollaan oltu vaan lyhyitä pätkiä ja paljon vähempi seuruutettu muutenkin. Koitetaan nyt saada siihen motivaatiota ja intoa, kun vähän meinas epätoivo pilata koko liikkeen. Molempia kapuloita on myös noudossa käytetty. Treeninä ollut, että Pipsa ei sylkäse kapulaa heti, kun käsi lähestyy, vaan päästää irti vasta käskyn kuultuaan. Hyvin nyt malttaa pitää vaikka itse pitäsin kapulasta kiinni, ja päästää irti vasta käskyn jälkeen :)

Meillä on myös käyny vieraita kylässä ja Pipsasta se on ollu ihan superia! Hyvin malttaa oottaa, että vieraat tulee sisään. Häntä kyllä vispaa ku mikä, mutta tosi hienosti malttaa, että vapautetaan. Äitiinsä on kyllä tullut niin siinä, kun pitää heti kiivetä vieraitten syliin ja pusutella :D Minkäs se Loora itselleen voi, kun vaan pitää niin kovasti kaikkia rakastaa!! :D

Leikkitreffejä on suunnitteilla useampikin, kunhan nuo pakkaset tuosta hellittää! Saa nähä missä vaiheessa nuo juoksut loppuu, niin voitas alkaa niitä kursseja miettiä ja sopia se loppukoekin. Nyt on kyllä semmonen fiilis, että jotain uutta kaivataan tuohon tokon rinnalle, eli eiköhän me suunnata agilitykurssille. Tämmösen treenitauon jälkeen tarttetaan Pipsan kans vähän actionia ;)

Niin ja onnea vaan Satumaisilla Sankareille, nythän pentuloiset on jo hurrrjat 9 kuukautta! Pipsan koosta en nyt osaa muuta sanoa, kun että iso tyttö se on :D Ei olla hetkeen punnittu eikä mitattu, mutta sanoisinko että säkä on sen 50 cm (+- 2 cm) ja paino jossain 17 kilon hujakoilla. Vähän on neiti vankistunu ja alkaa jo muistuttaa aikuista bortsua. Karvapeite on tavallista lyhyempi, mutta sitten peräpäässä on ne megalongpitkät housut :D Melkonen pörrötys myös korvien takana. Muuten turkki on mukavan lyhkänen, ettei oo ihan niin pitkä kun isällään.

Pitää vielä todeta, että voi Mikko minkä teit! Meidän herra "en varmaan ois koskaan hommannu koiraa ellen ois sua tavannu" nappasi Pipsan tänä aamuna sänkyyn kainaloon!!!!!!!! EIIIIIII!!!!!!!!! Ei koiraa sänkyyn!!!! No Loora oli just sen näkönen, et en mä saa täällä olla hei tahon pois! Hetken se siinä köllötti ja sitten nous jo istumaan ja nautti muutamat rapsutukset ja livahti pois. Että tuskin tämä nyt mitään vahinkoa teki. Ja eipä sillä, vaatteista tarttuu petivaatteisiin niitä koirankarvoja kuitenkin... Mutta en usko, että Pipsa silti tulee vietteleen aikaansa sängyssä :P Täytyy vielä sanoa, että hyvin on tuosta "keposta" kyllä koiraihminen tullu ;) Semmonen vinkki kaikille naisille, että kun heti alusta tekee vaan selväksi, että meillehän sitten tulee koira jos toinenkin, että ota tai jätä, niin kyllä se koira sitten viimestään sulattaa raavaankin miehen sydämen ;) Pipsa on kyllä kietonu Mikon tassujensa ympärille ihan totaalisesti! Tässä vielä kuvatodistetta asiasta!

Niin miten se menikään Mikko?? :D

She's a bitch!

Jep jep, Mikko totesi tuossa alkuviikosta, että näköjään ne on kaikki akat vittumaisia, kun on se aika kuusta, oli sitten kyse ihmisistä tai koirista ;D Lörbäke on siis ilostuttanut ja sulostuttanut tällä viikolla taas meidän elämää :D Yks päivä neiti taas keksi vähän tuhoilla paikkoja.. Se onneksi jäi taas yhteen kertaan ja vahingot oli pienet, mutta silti !#¤&#¤&#?!="!. Leikkitreffeillä Oilin kans Pipsa oli ihan kuuroa koiraa ja pöhisi kuulemma Oilille! Silloin Mikko menikin juuri tuon mahtavan aatteen tuumaamaan ;P Toisaalta Loora on ollu ihanan hellyydenkipeä, änkee sohvalla niin liki ku olla ja voi ja muutenkin seurailee enempi tekemisiä ja tahtos koko ajan paijauksia :) Melkonen mood swing siis päällä ;D

Niin ja eipä tartte ostaa neidille mitään pöksyjä, hyvin pitää itsensä siistinä :) Tosin äiti lohkasi hyvin, ku sano, et Pipsallahan on jo omat pöksyt! Ettei se siis tarvii, kun omat pöksyt suojaa niin hyvin ;) Ihan totta kyllä varmaan :D Noi megapöksyt on kyllä semmoset...

Loppukoe nyt sitten siirty hamaan tulevaan, kunhan nuo juoksut saadaan alta pois. Tosin eipä niitä kokeita kai tänään ollu, kun pakkasraja on -16 ja mittari näytti ainakin aamulla -18.. No mutta pienemmät paineet sitten kokeissa, kun ollaankin ihan yksinään. Ollaan me silti tälläkin viikolla päivittäin treenailtu. Liikkeestä seisominen on edennyt tosi hyvin ja nyt voi kävellä jo Pipsan taakse ilman, että kääntyy perässä! Kohta voi alkaa jo käsimerkkiä tästä häivyttämään pois :)

Tosiaan tuota pakkasta alkaa olemaan ihan kivasti nyt. Loora ei ihan tykkää.. Nostelee välillä tassujaan. Meillä on kyllä Relaxantin tassuvahaa, mitä pitää kyllä alkaa nyt vähän säännöllisemmin käyttämään, niin suojaa toisen pieniä töppösiä. Jos pakkaset tästä pahenee, niin pitää kyllä alkaa miettimään vaatetusta.. Loora kyllä vaan niin vihaa, jos sille pukee jotain päälle.. Nyt meillä onkin menossa "liivi mukavaksi -projekti", joka toivon mukaan johtaa siihen, että kaikki tommoset puettavat jutut on jees! Vielä on matkaa, mutta edistystäkin on tapahtunu :)

Eipäs tässä varmaan muuta raportoitavaa. Juoksujen loppua odotellessa, et päästään taas treeneihin!

No nyt ne sitten alko!

Menipäs treenisuunnitelmat sitten uusiksi, kun Looran juoksut alko eilen. Mutta ei ois voinu kyllä parempaan saumaan alkaa, kun jatkokurssi loppukoetta vaille valmis! Pitää nyt kattoa miten se koe sitten suoritetaan, kun tarkotus siis oli ryhmässä se ottaa. Mut eihän Lorbatsua voi viiä sinne poikien päätä sekottamaan. No mutta eiköhän se hoidu jotenki. Odotettiin kyllä toisen kurssin alkamista, mutta ehkä ihan hyvä nyt pitää taukoa ja miettiä et miten jatketaan. Toisaalta voisi kyllä mennä suoraan jonnekin kisoihin valmentavalle kurssille.

Täytyy kyllä sanoa, ettei Pipsasta hirveesti etukäteen huomannu et juoksut on alkamassa. Hellyydenkipeä se on ehkä tavallista enemmän ollu. Eilenkin kun itse makasin flunssan kourissa sohvalla, neiti änkesi viereen :) Yleensä Pipsa ei hirveesti sohvalla oleile, jos me siinä istutaan. Saattaa mutkan käydä rapsutuksia kerjäämässä, mutta eilen ihan nukku vieressä :) Muutenkin seurasi kuin hai laivaa jokaista liikettä, mutta toisaalta Loora tekee sitä kyllä yleensäkin.

Tiputtelu on vielä sen verran pientä, että katotaan nyt mihin suuntaan se tuosta muuttuu. Ei oo hommattu housuja etukäteen, toivottavasti ei tarttis hommatakaan. Mutta we'll see! Neiti itse ei tunnu kyllä olevan moksiskaan, hyvä niin. Ei tarttis muuttua hormonihirviöksi!

Pieni ja pippurinen pyllerö

Voihan tyllerö mitkä temput teki! Pipsa päätti sitten tänään vikoissa jatkokurssin treeneissä, et paikkamakuu on iha pyllystä, että ei tämmösessä jäykistelyssä oo mittää järkeä, että herätetääs ny tää porukka vähä rallattelemaan.. Juu kiitosta vaan.. Samoin meni kyllä peruskurssinki vikat treenit, pyllylleen siis. No muuten treenit meni onneksi sitte kuitenki iha hyvin ja löyty lopulta sieltä se Pipsan keskittyminenkin! Lopuksi vielä otettiin sitten paikkamakuu uudestaan. Kiitos vaan kaikille, kun viittivät vielä jäähä sen tekemään! Pipsa pysyi paikallaan, mutta pää kääntyili jatkuvasti ja pientä piipitystäki välillä kuulu. Kouluttaja pidätteli nauruaan, meitä ei hirmusesti naurattanu, mutta sentään Lorbatsu ei kuitenkaan ottanu ja lähteny lätkimään. Summa summarum, tiedetäänpä ainakin miten valmistautua ens viikon loppukokeeseen!

Paikkamakuun vois ottaa niin, että saa itte päättää matkan ja ajan, tai sitten viiden metrin päähän ja 30 s täytyy odottaa.. Yleensä tää on ollu niitä varmoja, mut nyt sain Lorbatsun paineistumaan.. Tiedostan onneksi, että miksi vika oli mun, joten ehkä saan itseni kuriin viikossa :P Kuitenkin Pipsa pysyy makuulla vaikka parikin minuuttia ja vaikka olis toisessa huoneessakin. Täytyy saaha tää ny toimimaan. Saa myös päättää, et otetaanko seuruu hihnatta vai ei.. Ja pitääkö kouluttaja koirasta kiinni luoksetulossa vai pysyiskö neiti istuallaan itsekseen.. Pitää nyt treenailla noita paikalla pysymisiä vaihtelevissa paikoissa. Seuruu ehkä menis hihnattakin.. Tai ainakin niin, että hihna laahaa vieressä.. Näitä voin vähä kokeilla perjantain yhteistreeneissä sitten. Kouluttaja jo ehottikin, että siellä vois kans ottaa Pipsalle paikkamakuun, niin sais vielä varmuutta siihen. No mutta, ei se auta kun peiliin kattoa. Kyllähän tuo Loora tekis, jos emäntä ossais pitää ittensä kurissa :D

Jännättää jo nyt loppukoe, mutta täytyy muistaa, että se on vaan yhen kurssin loppukoe, ei  niin vakavaa. Joka tapauksessa pitkälle on neitin kanssa tultu tällä kurssilla! Seuraava kurssi alkaakin heti perään sitten ja siellä keskitytään hiomaan opittuja liikkeitä. Sitten on meillä hyvä pohja varsinaisia kisaan suuntaavia tokokursseja varten. Tottistakin ollaan katottu, et löydettäs joku ihan alottelijoitten ryhmä, jossa opastettas, että mitä pittää tehä ja ennen kaikkea miten :P Vielä kun sais tuon gradun alta niin vois alkaa ajatella sitä agilitya, nyt ei vaan oo valitettavasti tarpeeksi vapaa-aikaa.

No ei me ihan surkeita olla :P

Ensinnäkin suurkiitokset kasvattajalle, jolta on tullu hyviä neuvoja treeneihin :) Näyttää taas valosammalta tää treenaaminen ja uutta potkua saatu, ku meinattiin jo ihan lannistua!

Perjantaina oli yhteistreenit, jotka noh.. Ei menny ihan nappiin. Tosin oli super ylpeä Pipsasta, kun otettiin piiloon luoksetuloa. Ohjaaja jätti koiran kouluttajalle ja juoksi piiloon sermin taa, joka oli vielä "eristetty" pressuseinällä ja röykkiöllä koiria ja niiden ohjaajia. Pipsaa ei paljon muut koirat kiinnostanu siinä vaiheessa, kun mamma karkas piiloon! Ja muutenkin kun siinä vuoroa odotettiin röykkiössä niin, että koiria oli metrin säteellä joka puolella, niin hienosti Pipsa lopulta alistui kohtaalonsa ja istui ja otti kontaktia :)

Muuten tunti ei sujunu.. Oli korvat Looralla välistä kateissa ja ois vaan pitäny moikata ja pusuttaa kaikki.. Oltiin myös sosiaalistamista, eli käytiin vuorollaan tervehtimässä toista ohjaajaa ja koirat myös sai luvan saatuaan toisiaan tervehtiä, niin yksipä koira sitten ärähti Lorbatsulle.. No, ei se onneksi muita koiria pelkää, mut vähän jäi kattomaan, et mikä sitä räyhääjää vaivaa.. Painoin kyllä mieleen sen koiran ja pysytään jatkossa kauempana. Me ei Looran kans välitetä räyhääjistä. Lenkilläki jos joku räyhääjä tulee vastaan, niin Pipsan kiinnostus lakkaa heti. Parempi näin niin ei opi räyhänhenkien kans räksyttämään ja äksyilemään.

No omat treenit meni sitten lauantaina vähän paremmin. Tai no.. Hallin hiekkamaa oli suolattu ja sitähän koirat rakasti! Siis mitä ihmeellistä ja ihanaa valkosta siellä maassa olikaan, pakko oli maistaa. Lyhyesti sanottuna Pipsa teki kaikki ne varmat ihan päin prinkkalaa ja ne, mitkä harvoin onnistuu ihan buenosti! Otin jopa hypyssä hihnan irti ja neiti seurasi niin nätisti! Ei tullu mieleenkään Lorbakkeella lähtee viuhtomaan omiaan! Tehtiin myös pitkä seuruukaavio ja tämäkin meni hyvin. Imuttaminen on selkeesti auttanu ja seuruu on nyt paljon paremmalla mallilla.

Paikkamakuu taas ei onnannu ei sitten millään... Se niistä varmoista... Mut tais olla nyt (toivon mukaan) vaan kyse siitä, että hiekka oli ihan jäässä sen suolakäsittelyn jäljiltä ja semmosta kovaa ja paakkusta, niin meiän hienohelma ei vaan digannu siitä. Hänhän ei siis vois millään vesisateellakaan mennä maate.. Siis ai ku hirveetä. Kovasti kyllä on yritetty erilaisilla alustoilla tehdä maahanmenoja, mut tää oli nyt jotai iha hirveetä, ku hiekka ei ollukaa sellasta kivaa pehmeetä... Pipsa ei vaan tahtonu mennä maahan ja jos meni niin hetkeksi ja pomppas heti ylös.

Nouto sentään meni tuttuun tapaan hyvin, tosin luovuttamisessa vois tulla paljo enempi likelle. Nyt jäi johonkin metrin päähän. Luoksetulo oli kans hyvää. Liikkeestä seisominen oli kyllä ihan alkeissaan, mutta kotitreenit on osoittautuneet tehokkaiksi tässä parin päivän aikana ja nyt Loora seistä töpöttää ja itse voin hillua monen metrin päähän. Eikä mene takapuoli alas vaikka palaan viereen :) Pienet tästä siis Lörbäkkeelle!

Mutta mutta.. Vähän hirvittää, että ens kerralla on niin sanotut "kenraaliharjotukset", eli viimenen kerta ennen loppukoetta.. Loppukoehan on tällä kertaa sitten koko ryhmän kanssa yhtä aikaa, että pieniä muuttujia siellä kentällä on, vaikka Loora toimiski hyvin.

Sunnuntaina oli Pipsalla leikkipäivä! Ensin Oilin kanssa aamusta lumiriehat ja päivällä vielä Nukan kanssa jäällä leikit. Nukan lähdettyä tuli vielä naapuritalosta Noppa-bichoni hetkeksi Pipsan kans leikkimään. Luoksetulot oli välillä mitä oli, mutta loppua kohden taas parani, varsinkin kun Mikko toi fleecenarun mukanaan. Se on nimenomaan treeneihin tarkotettu ja semmoseksi millä leikitään yhdessä Pipsan kanssa ja plussana se on Pipsasta ihan superi! Vinkupallo on vähän menettäny arvoaan, kun ei sitä voi repiä eikä rettuuttaa.. Mutta ihan mahtavaa, että jää nyt kantaa ja voi päästää koiran siellä viilettämään. Tietty pian tulee ladut ja luistinradat ja jäätie, mutta toivon mukaan jonnekin jäis pläntti missä sais koiran kanssa rauhassa olla.

Niin ja Pipsalla on nyt ollu koetusta tällä viikolla, kun on joutunu olemaan itsekseen reilu seittemän tuntia. Hienosti on menny, mitä nyt Loora ei vaan voi sietää ilmaisjakelupostia, joka tunkee välioven ali.. Pari esitettä on löytyny silputtuna. Mutta muuten on kämppä pysyny kuosissaan! Jotta neiti olis väsy päivisin, ollaan alettu käymään iltalenkin yhteydessä tuossa paviljongin osaksi aidatulla takaparkkiksella treenaamassa. Sen verta iso parkkis, että uskaltaa päästää vapaaksi. Kivasti kuitenkin häiriöö tulee, kun välillä menee ihmisiä siitä poikki ja autotieltä ja lähiöstähän kuuluu koko ajan jotain ääniä. Koko ajan ollaan mietitty, et siinä ois hyvä treenata ja nyt vihdoin ryhdyttiin tuumasta toimeen. Sinnepä pitäs nytkin lähteä!

Pitäis muute varmaan välillä kirjotella useamminkin, niin ei tulis aina näitä superpitkiä päivityksiä :P