Meidän kesä on kyllä menny melkein täysin aksan parissa. Tokottelut ollu ihan jäässä, ei huvita, ei kiinnosta. Nyt pikku hiljaa on alettu seuruuta tehdä ihan alusta nami-imutuksilla. Josko osattais jotain ees kun pian on Dreamoor-leiri ja tokotteluihin on siellä ilmoittauduttu. Se kontaktihan se on se meiän murheenkryyni ääntelyn ohella. Tosin nyt oon kattonu tarkkaan et tokotellaan vaan kun vire on kohillaan ja malttia löytyy. Semmosta lepposta, josko sais saman fiiliksen joskus sinne kisakentille siirrettyä. Jos sinne siirrytään ennää.
Aksa on kyllä vieny nyt meidät ihan mennessään. Tarvetta vaan olis nyt toisellekin koiralle, jotta mä voin harjotella mun säälittäviä ohjauksia :D Mä kun ehdin just päästä jyvälle, niin Pipsa alkaa oleen niin väsyny, ettei toista kehtaa enää juoksuttaa. Kaikki esteet menee nytten kontakteineen oikein mallikkaasti. Keinukaan ei ole enää mörkö, vaan pienillä sulkeisilla saatiin se menemään ilman apuja! Eli nyt vaan niitä ratoja rakentelemaan ja mulla kova ohjausten harjottelu eessä. On tullu kyllä välillä kateltua aksavideoita youtubesta, niin voi ottaa mallia ammattilaisista :D Pitäs kai enempi vaan siellä radalla hihhuloida ilman koiraa... Pipsa lukee mua ku avointa kirjaa ja pikkurillin asentoki tuntuu välillä vaikuttavan siihen, et minne suuntaan se lähtee. Pitäs vaan pystyä luottamaan, et kyllä se sieltä perästä tulee ja pitää rintamasuunta aina seuraavalle esteelle. Tosi vaikeeta... :D
Anyways, aksa on meistä molemmista kyllä mukavaa ja ihan parasta ja mukava kun näkee niin nopeesti edistymisen! Ollaan nyt useammalta kouluttajalta saatu palautetta, että melkonen vauhtimimmi tuo Pipsaloora. Jep, sitähän se on.. Kaahaa niin satalasissa että huhhuh. Putket ei pysy mutkilla kun se menee niin kaameeta kyytiä.... :P Mun pitää nyt kovasti miettiä ohjauskuvioita, et pysyn sen edellä. Ihan turha alkaa kilpaa juoksemaan Looran kanssa, koitettu on.
Ääntely on myös vähentyny, kun mun ohjaukset on parantunu. Eli taitaa olla ne ääntelyt Pipsan palautetta mulle, et ohjaa tarkemmin. Hyppytekniikkaa pitäisi myös miettiä ja treenata, välillä Pipsa ponnistaa liian kaukaa ja näyttää siltä et se rämähtää riman päälle. Jotenkin kuitenkin aina onnistuu venyttämään riman yli... Myös alotuksia pitää harjotella, kun Pipsa on niin kiinnittyny jo esteisiin et sitä ei meinaa saaha kuulolle, se suorastaan jähmettyy niille sijoilleen kun se johonkin istahtaa ja tosi vaikea korjata alotusasentoa sen jälkeen.. Esteet kutsuu niin kovasti, että se on iha transsissa eikä kuule eikä näe mitään :D
Harmi vain että olen saanut liialla urheilulla oikean jalan tulehtumaan, niin pitää vähän iisimmin ottaa tuon aksan suhteen, mutta ehkä se hidastais myös Pipsaa, niin ehtis miettiäki niitä ohjauksia eikä vaan kaahata radalla menemään :D
Aksan lisäksi Pipsa on tänä kesänä ottanu jäljessä edistystä keppien suhteen. Mikko on tehny keppijanoja ja pikku hiljaa Loora on tajunnu mikä on homman nimi. Siitä vaan janoja pidentelemään niin aletaan olemaan asian ytimessä :)
Lomailtukin on, korvatulehduksen kera! Pitänee jonkinlainen Pipsan kesälomapäivitys tehä kuvien kera kun tässä joutaa :)
