Pakkaspäiviä vietellessä

Hyvät on kyllä pakkaset ollu täällä Jyväskylässä. Tosin mieltä on lämmittäny vertailla lukuja Kuusamon kanssa! Siellä ei koirilla oo ihan hepposet oltavat -40 asteessa ulkoilla :P

Pipsa on kyllä hyvin rauhottunu sisällä, kun on lenkit ja ulkoilut jääny nyt lyhkäsiksi. Muutamaan otteeseen ollaan päästetty Loora jäälle kirmaamaan hetkeksi, niin on vähän saanu revitellä. Meillä pitäs kyllä niin olla se videokamera, yks pomppii kuin jousilla olis :D Hyvin on neiti tajunnu, et kannattee nopeesti kuluttaa energiat säntäämällä joka suuntaan, niin sitten pääsee taas sisälle lämpimään rauhottumaan :) Mahtaa myös johtua noista juoksuista, että Pipsa on niin seesteisesti sisällä. Ihan kuin sille olisi vähän älliä tullu päähän lisää... Hyvin on juoksut kyllä edenny, tosi hyvin pitää itsensä siistinä eikä mitään hormonihirviötä ole kuoriutunu. Toivon mukaan pysyy tuollasena jatkossakin.

Näin tyytyväisenä meillä vietellään pakkaspäiviä

Pahemmin ei ole neidin tassuja palellu. Jos pysähdytään, niin sillon alkaa nosteleen tassuja, et hei mennääs nyt. Kylmästä huolimatta me kerätään jätökset pois ja Pipsan on ihan turha tuhahdella ja tassujaan nostella siinä vieressä. Välillä oikeen näkee sen ilmeestä, että et hei vois olla enää hitaampi!! :D Koska lenkitykset on ollu niin lyhyitä, niin Pipsa ottaa kaiken ilon niistä irti. Jokainen tiellä oleva lumipallo täytyy tassusyöksyllä tappaa. Osan Loora nappaa suuhunsa ja kantelee kuin aarretta. Sama minkä kokonen lumimöhkäle, isoimmat on olleet neidin pään kokosia, mutta hyvin ne voi kantaa :D

Jotta ei aika ihan kävis pitkäksi, niin ollaan opetettu uusia temppuja ja oltu esineen ja namun piilotuksia. Kurrea on nyt harjoteltu ja se on Loorasta tosi kivaa :D Kaukkareita on vähän oltu myös. Tässä kyllä Pipsa tarttee apua, ei meinaan oo tekniikat kunnossa.. Istu-maahan vaihdot menee hyvin, seisominen istumasta tai maasta tai seisomisesta istuminen tai maahanmeno ei mee yhtään oppikirjan mukasesti. Jossain epähuomiossa Pipsa on alkanu istumaan "väärin" :D Eli vetää pyllyn alleen, eikä istahda tassuja liikuttamatta. Melkosta hienosäätöä tää tämmönen. En oo koskaan aiemmin aatellu, et koira voi istua tai mennä makuulle väärin... :D

Seuraamiseen otettiin naksutin avuksi ja se on kyllä toiminu. Kontakti on parantunu hurjasti. Ollaan oltu vaan lyhyitä pätkiä ja paljon vähempi seuruutettu muutenkin. Koitetaan nyt saada siihen motivaatiota ja intoa, kun vähän meinas epätoivo pilata koko liikkeen. Molempia kapuloita on myös noudossa käytetty. Treeninä ollut, että Pipsa ei sylkäse kapulaa heti, kun käsi lähestyy, vaan päästää irti vasta käskyn kuultuaan. Hyvin nyt malttaa pitää vaikka itse pitäsin kapulasta kiinni, ja päästää irti vasta käskyn jälkeen :)

Meillä on myös käyny vieraita kylässä ja Pipsasta se on ollu ihan superia! Hyvin malttaa oottaa, että vieraat tulee sisään. Häntä kyllä vispaa ku mikä, mutta tosi hienosti malttaa, että vapautetaan. Äitiinsä on kyllä tullut niin siinä, kun pitää heti kiivetä vieraitten syliin ja pusutella :D Minkäs se Loora itselleen voi, kun vaan pitää niin kovasti kaikkia rakastaa!! :D

Leikkitreffejä on suunnitteilla useampikin, kunhan nuo pakkaset tuosta hellittää! Saa nähä missä vaiheessa nuo juoksut loppuu, niin voitas alkaa niitä kursseja miettiä ja sopia se loppukoekin. Nyt on kyllä semmonen fiilis, että jotain uutta kaivataan tuohon tokon rinnalle, eli eiköhän me suunnata agilitykurssille. Tämmösen treenitauon jälkeen tarttetaan Pipsan kans vähän actionia ;)

Niin ja onnea vaan Satumaisilla Sankareille, nythän pentuloiset on jo hurrrjat 9 kuukautta! Pipsan koosta en nyt osaa muuta sanoa, kun että iso tyttö se on :D Ei olla hetkeen punnittu eikä mitattu, mutta sanoisinko että säkä on sen 50 cm (+- 2 cm) ja paino jossain 17 kilon hujakoilla. Vähän on neiti vankistunu ja alkaa jo muistuttaa aikuista bortsua. Karvapeite on tavallista lyhyempi, mutta sitten peräpäässä on ne megalongpitkät housut :D Melkonen pörrötys myös korvien takana. Muuten turkki on mukavan lyhkänen, ettei oo ihan niin pitkä kun isällään.

Pitää vielä todeta, että voi Mikko minkä teit! Meidän herra "en varmaan ois koskaan hommannu koiraa ellen ois sua tavannu" nappasi Pipsan tänä aamuna sänkyyn kainaloon!!!!!!!! EIIIIIII!!!!!!!!! Ei koiraa sänkyyn!!!! No Loora oli just sen näkönen, et en mä saa täällä olla hei tahon pois! Hetken se siinä köllötti ja sitten nous jo istumaan ja nautti muutamat rapsutukset ja livahti pois. Että tuskin tämä nyt mitään vahinkoa teki. Ja eipä sillä, vaatteista tarttuu petivaatteisiin niitä koirankarvoja kuitenkin... Mutta en usko, että Pipsa silti tulee vietteleen aikaansa sängyssä :P Täytyy vielä sanoa, että hyvin on tuosta "keposta" kyllä koiraihminen tullu ;) Semmonen vinkki kaikille naisille, että kun heti alusta tekee vaan selväksi, että meillehän sitten tulee koira jos toinenkin, että ota tai jätä, niin kyllä se koira sitten viimestään sulattaa raavaankin miehen sydämen ;) Pipsa on kyllä kietonu Mikon tassujensa ympärille ihan totaalisesti! Tässä vielä kuvatodistetta asiasta!

Niin miten se menikään Mikko?? :D