tiistai 27. joulukuuta 2011

Winter wonderland!

Voi harmistus, kun joululoma päättyi. Yhdeksän päivää ihanaa öllöstelyä nyt takana päin ja niin kirjaimellisesti kuin kuvaannollisestikin harmaa arki koittaa. Mutta palataan vielä kuvien merkeissä ihanaan lomaan :)


Tunnelmointia Lammilla, Pipsaa ihan hymyilyttää kun loma on alkanu :)

Pipsa ja Kalle leikkii

Sitten oli aika rauhoittua ja nätistipä haukut olivatkin :)

High five! Kuusamossa ollaan!

Uunin lämmössä on kiva köllötellä

Pipsa kokoaa joulukuusta

Joulukoira :)
Mummelin jaloissa on hyvä levätä

Pipsa rakastui Jariin, ihan paras koiranrapsuttaja!

Sitten taas uinuttiin!

Aattona Loora tarkasteli ihmeissään lahjoja
Loora oli ollut kilttinä

Mitä namia täällä onkaan!?

No mikäs tää nyt sitte on?

Anna ne namut mulle sieltä senkin typerä kuutio!
Välillä ulos jäähylle

Lunta riitti

Täytyyhän sitä myös vähän maistellakin

Lumihepulit!
Noin lyhykäisyydessään lomaan kuului siis lunta, lahjoja ja köllöttelyä :D Pipsa nautti täysin siemauksin, vaikka oli kyllä välillä rankkaa paimentaa niin suurta laumaa. Hienosti neiti osasi rauhoittua aina uusissa paikoissa ja muutenkin koko joululoman osasi olla kiltisti :) Eiköhän näiden kuvien ja muistojen voimalla jaksaa taas pakertaa! Treeneihin uutta potkua tuo koulutusliivit, jotka sain Mikolta lahjaksi! Nyt kelpaa mennä treenailemaan Lorbatsuiban kans ;) Mukavaa uuden vuoden odottelua kaikille!

torstai 22. joulukuuta 2011

Pipsa talven ihmemaassa!

Tämmönen pikainen päivitys reissun päältä :) Oltiin alkuviikosta etelämpänä Lammilla, löhöttiin ja syötiin hyvin. Pipsa sai leikkiä Kallen kanssa sisällä ja samalla molemmat koirat sai opetella rauhottumista toistensa seurassa. Nätisti leikkivät, tosin Kallella oli vähän koiruudet mielessä, mutta hyvin Pipsa puolusti itseään ;) Hienosti osasivat kyllä sitten rauhoittuakin! Pipsa myös toimitti vahtikoiran virkaa Lammilla, kuten kuvasta näkyy.

Eilen sitten matkustettiin semmoset rapiat 10 tuntia Kuusamoon ja täällähän odotti ihanan lumiset maisemat :) Pipsa on nauttinut lomasta täysin siemauksin, mutta kaikista parasta on selkeästi lumi. Koira on tosin ollut nyt kameramiestä nopeampi, mutta yritetään saada huomenna koikkaloikka kuvia! Semmonen sähköjänis tuo Loora on ku siellä lumessa pomppii :D Tästä tosin ikävempänä seurauksena Looralla on tarttunu isoja lumipaakkuja turkkiin, ja ne on neidin mielestä jotain ihan kaameeta :D

No ollaan myös hauskuutettu talon väkeä esittelemällä Pipsan taitoja! Se ylläri-juttu porukoille oli se, että Pipsa osaa tervehtiä :) Eli kun Pipsaa pyytää "tervehtimään", menee Loora tervehdittävän ihmisen luo, istahtaa ja ojentaa tassunsa! Pitäähän se neidin osata tervehtiä ihmisiä nätisti ;) Myöskin peruuttaminen on edennyt ja nyt nousee takatassut jo sohvalle!






Näin hauskaa Pipsalla on lomaillessa, hymy on herkässä ;) Onneksi on edessä vielä monta ihanaa lomapäivää ja saapa Loora mahollisesti ehkä joululahjojakin, vaikka on välillä vähän tuhmeliinikin ollut ;P Yhen lahjan Loora tosin sai jo etukäteen, nimittäin uuden pannan! Piti sitten heti ottaa käyttöön, kun ollut jo hankintalistalla jonkin aikaa. Mut saa nähä mitä muuta se pukki Pipsalle tuo ;)




Nyt toivottelemme täältä lumisista Kuusamon maisemista kaikille oikein ihanaa joulua :)

tiistai 13. joulukuuta 2011

Villahousukarvapöksy

Oon useamman tunnin vääntäny gradua, joten välillä pitää vähän lepuutta aivoja ja aatella kevyempiä asioita! Siksipä aattelinki tulla tänne tarinoimaan.

Pipsalla alkaa vuoden vaihteen jälkeen toinenki koulu, nimittäin mennään mukaan Keski-Suomen Palveluskoirayhdistyksen tottistreeneihin. Jatkokurssi jatkuu toki myös, joten ollaan siis treenilöitsemässä kahdesti viikossa! Sopivasti menee molemmat treenit viikonloppu (la & su) niin tietääpä ainaki mitä viikonloppusin tehään ;D Tosin KSPKY:n treenit on vaan joka toinen viikko, mutta sitten taas joka toinen viikko on Taitavien tassujen yhteistreenit, niin kaks kertaa viikossa tulee joka tapauksessa treenattua :)

Tällä viikolla meillä onkin kahet treenit ku on taas yhteistreenit! Ei ollakaan pitkään aikaan päästy niihin, niin kiva mennä nyt taas testaamaan, että kuinka Lorbatsu toimii suuremmassa hälinässä. Uskosin et no problemo, jos vaan tyypit ei oo kylväny namuja taas sinne maahan..

Täytyy myös alkaa tarkasteleen, et millekäs agilityn pentukurssille myö Pipsan kans lähettäs keväällä. On vaan harjottelussa ja opinnoissa niin paljon tekemistä, että pitää katsoa mihin mahdutan vielä lisää treenejä :D Mutta eiköhän tuolta kalenterista tilaa löydy ;) Jos ees jotain alkeita pääsis vähäsen tekemään, niin kesällä vois sitten kattoa jo jotain kunnon kurssia!

Mutta kyllä täytyy sanoa, et koira tuli meille niin oikeeseen aikaan, kun tuntuu olevan monta rautaa tulessa ja aina menossa ja touhottamassa, niin Pipsa hoitaa mut lenkille ja antaa muuta ajateltavaa :) Vaikkakaan aina Looran yllärit kotona ei ole mieluisia, niin unohtuupa ainakin hetkeksi kiireet :D

Neitin strategiset mitat on tällä hetkellä 16,6 kg ja 48,5 cm! Iso rötkäle on. Pöksytki kasvanu niin mahoton ja kaiken lisäksi kun ne on osaksi valkoharmaat, niin Loora näyttää siltä, ku sillä ois villahousut jalassa :D Edelleen vieraille ihmisille pitää käyttäytyä hyvin luikeromaisesti luikertelemalla ihmisten jaloissa kerjäämässä rapsutuksia. Tosin tänä aamuna huoltomiehelle piti pöristä, ku tuli vaihtamaan suodattimia. Pipsa ei tainnu digata oikeen sen huoltomiehen isosta ja kaameesta imurista! Eihän Loora muutenkaan imureista tykkää.

Teini-iän ongelmia on ollu jonku verran, mutta kun vaan ite jaksaa olla tarpeeksi sinnikäs eikä anna periksi, niin kyllä Pipsa kuuntelee. Välillä tosin on hetkiä, jolloin saa tehä vaikka mitkä temput, eikä näytä paljoa Pipsaa huolettavan vaikka kuinka huutelen sille. Eilinen aamulenkki oli juuri tämmönen. Mentiin semmosta reittiä, mitä ei kovin usein mennä, niin oli siinä kuulkaa tekeminen et sai neidin kuuntelemaan. Ei siis minkään näköstä kontaktia saanu ku yks tohotti mennä nenänsä mukana joka suuntaan. Kaiken kukkuraksi edelle tuli toinen koira ja Pipsa alko sitä kyttäämään. Piti sitten vähän vaihtaa suuntaa, että sais ees jotain tolkkua lenkkiin. No heti, kun päästiin takas kotihuudeille, Loora tulee tassuttelemaan sivulle ja tapittaa mahtavalla kontaktilla.. xD No tästä opimme sen, että pitää vaan viiä Looraa enempi uusiin paikkoihin.

Joululomaksi lähetäänki ensin Mikon porukoille ja sitten Kuusamoon mun porukoille, niin siinähän sitä tulee taas jos jonkinmoista uutta huudia koettua, kun käydään kyläilemässä :) Sitä lomaa odotellessa tosiaan.. Joskos se tulis nopeemmin jos palaan takasin gradun vääntöön!

maanantai 12. joulukuuta 2011

Itsenäisyyspäivän lumikarkelot ala Pipsa ja Oili

Viime päivityksestä jäikin kokonaan mainitsematta Pipsan ja Oilin leikkirehvit! Nimittäin itsenäisyyspäivänä tytöt pääsi leikkimään lumen keskellä :) Oli vauhtia ja riemua neideillä, kun sai mennä viipottaa! Kuvat kertokoot nyt kerranki enempi!


Moikka kaveri!!! Huomasitko tääl on lunta!?

Eikun leikkiä vaan!

Piiri pieni pyörii...

Oilin koikkaloikka

Kuka, missä, mitä?!

Hali

Pipsa yritti päästä Oilin niskan päälle, ei ookaan enää niin helppoa ku kokoeroa alkaa olla jo ihan hyvin ;)

Pipsa: Anna mulle se keppi!!! Mä haluuuuuun!!!
Oili: Lälläspyy kato minkä mä löysin!!!

Pipsa: Keppi tänne hetiiiiii!!!!
Leikkihetken jälkeen lopputulos oli tämä

Tuo keppi-jupakka näyttää kuvissa pahemmalta kuin onkaan :D Otettiin keppi neideiltä pois, ku oli semmosta koko luokkaa ettei ihan niitten leikkeihin ois soveltunu :P

Oli meillä lauantaina myös treenilöiset taas, kontaktia kontaktia kontaktia, se on meiän kotiläksy number one. Nokka vie Looraa mennessään, joten kontaktin pito on vaikeeta välillä, mutta kyllä se siitä. Nyt en antanu Looran nuuhkia maata, niin johan sitten kiinnosti tapittaa mamma silmiin, et saisko namua. Teki muuten kyllä hienosti kaikki, tosin toinen bortsu oli vähän rauhaton, niin pari kertaa meni sitten Pipsanki suoritukset plörinäksi, ku toinen lähti Pipsaa kiusimaan. No mutta semmosta noitten karvakorvien kanssa on välillä. Kuitenkin ikäänsä nähen Pipsa tekee loistavasti, osa ku tuntuu olevan välillä ihan vailla korvia ;D Yks jäikin ryhmästä pois, ku tuli juoksut. Se taiskin olla tämä neito, joka häiritsi poitsuja, sillä nyt poijat kuitenki jakso keskittyä :)

Jaa ja mitäs myö otettiin.. Kapulan nostoa maasta, eteenmenossa maahan käsky mukaan luoksetuloon, ryhmässä luoksetuloja - tässä se toinen bortsu sitten tuli hääräämään Pipsan luo ja siinähän se meni sit pipariksi, paikalla oloja, seuraamisen käännöksiä, hyppyestettä - tässä kontakti tippuu, mutta kotona kyhäämäni esteen kanssa saatiin pidettyä kontakti, joten toivoa on. Hmm.. Mitähän vielä.. En jaksa nyt muistaa. Mutta alla muutama kuva Mikon ja Pipsan treeni/leikkihetkestä tältä illalta :)

Hienosti napottaa perusasennossa ja pitää kontaktia vaikka mä räpsin kameralla :)

Istuu ja odottaa, kun palloa piilotetaan

Kapulan pitoa, vähän vielä mukluttelee suussa,  mut muuten hyvin pitää

Kiitos ja kumarrus, tai paremminkin niiaus ;)
Hyvä päättääkin tämä päivitys tähän :)

perjantai 9. joulukuuta 2011

Loving the snow!

Voi Looraa kuinka se rakastaakaan lunta :) Onneksi tuota lunta on nyt kans ollu, niin on saanu totutella siihen. Meinaa oli aluksi semmosta kiskomista ja hääräämistä ulkona, että ei meinannu mistää tulla mitään :D Silti edelleen mennään kyllä tiukasti nenä maassa, mutta ei onneksi niin hirveetä poukkoilua.

Mitäs tähän pariin viikkoon nyt onkaan taas sisältynyt.. Hmm.. No ainakin itsellä kovasti gradun tekoa flunssasta huolimatta :D Jostain kumman syystä ei innosta blogin kirjottaminen, ku istuu muutenkin koneella päivisin joku kahdeksan tuntia gradua vääntäen. Mutta hyvä, että tämä suomen kieli nyt vielä taipuu täällä blogissa, pitäähän sitä äidinkieltäki välillä harjotella, ettei vaa kohta oo äidinkieli finglish..

No ainakin meillä oli viime viikon torstaina treenit, jotka meni hyvin :) Lopusta piti alkaa jotain ihmeellistä pöhisemään, kun ulkoa kuulu omituisia ääniä ja siinä menikin sitten pujottelun seuraaminen iha persiilleen.. Ja aikaisempi ryhmä oli kylväny maahan namusia, niin kaikki koirat oli sitten kirsut maassa. Oon nyt ottanu semmosen linjan, että maata ei nuuhkutella treeneissä muuten ku luvan kanssa, muuten menee iha haahuiluksi. Kuulin jopa, että joku on käyttäny tätä palkkana, että koira pääsee nuuhkuttamaan maata, liikkeen lopuksi :D Ehkä vois toimia meillä, mutta sitten se kontakti pitää aina kaivaa, ku korvat tipahtaa samalla, ku nenä osuu maahan :D

Otettiin kaukkareitten alkua, hyvin meni. Istumisessa käsimerkkiä tarttee, mut maahan meno on niin hyvä, että siinä ei hirveesti merkkejä tartte. Kokeilin tätä myös metsälenkillä yks päivä ja hyvin onnistu, vaikka välimatkaa oli joku viis metriä! Alkaa siis lörtsykkä tajuta, ettei tartte aina hiippailla ihan viereen tekemään vaan voi siellä kaukanaki tehä liikkeen ja silti saada palkan :)

Oli myös hauskaa, kun otettiin taas paikkamakuuta ja koirat napotti rivissä :D Kaikki suurin piirtein saman ikäsiä, niin oli jännä nähä lähteekö kukaan keekoilemaan. Hyvin ne pysy kaikki! Vaikka Pipsan kanssahan siis oltiin toisessa ryhmässä, kun ei oman ryhmän ajalla päästy, eli muut koirat oli vieraita, niin tämä ei meiän Looraa haitannu :) Hassuja ku vähä kuikuilivat koirat toisiaan, et jaa mitäs tässä nyt, tähänkö me jäätiin. No Pipsan vierestä sitten valkonenpaimenkoira päätti lähteä isäntänsä perään hipsimään just ku ite oli jättäny Pipsan ja jo parin metrin päässä. Tietty heti säikähin et nyt se Lorbake lähtee mut vielä mitä, mulkasi kaveria et mitä sä teet ja napotti vaan maata paikallaan ja katto mua et mees ny siitä ja tuu takas et saan namia :D IHANA!!! Loora selvästi tykkää näistä jätöistä, niin keskittyneesti seuraa katseella et missä liikun ja millon tuun takasi, mutta ei kuitenkaan ennakoi palkkausta!

Seuraamisessa ollaan nyt otettu lähinnä vaan lyhyitä pätkiä ja yritetään pitää kunnon innostusta yllä, että se kontaktikin pysyis. Myös ihan askelsiirtymiä ollaan oltu paljon, että pysyis se perusasennon paikka. Eilen kävi hassusti kun tein käännösaskeleen niin, että astuinkin taakse päin, niin koira kyllä hiffasi et nyt käännytään, mutta ei tajunnu tulla taakse päin, niin se napotti istua mun eessä :D Oli hetken aikaa kysymysmerkkinä ja katto et miten sä sinne taakse jouduit, miks sä noin teit. Namin avulla sitten hoksasi et piti taakse päin pompsahtaa. Hauskinta tässä on se, että Pipsa pompottelee perusasennossa niin kauan, kunnes sen vapauttaa :D Välillä en oo hoksannu vapauttaa tai oon menny hakemaan lisää namuja, niin yks seuraa vieressä istuallaan pompotellen :D

Kapulan kanssa ollaan edetty nyt sen verran, että Pipsa nostaa sitä maasta ja hakee sen myös kauempaa. Mikko taisi sille jo eilen heittääkin kerran, mutta silti pitoharjotuksia. Toisaalta tämä kauempaa hakeminen on kyllä ollu hyväksi, kun se ihme mukluttelu on loppunu eikä kapula olekaan enää niin äklötys! Eikä enää sylkäse niin pahasti kapulaa pois suustakaan! Hyvä tästä vielä tulee kun varovasti edetään :)

Liikkeestä maahan on nyt jostain syystä hidastunu.. En tajuu.. Meni vielä pari viikkoa sitte nii hyvin. No ollaan sit tehty niin, että ite peruutetaan ja viedään koiraa mukana, ja siitä liikkestä maahan sitten ja naksulla merkattu. Vauhtia tullu pikku hiljaa lisää.

Pipsa pikkujoulutunnelmissa :)
Mutta jottei menis ihan tylsäksi tokotteluksi, niin ollaan Looran kans myös opeteltu temppuja :) Jalkojen välistä pujottelu menee jo niin hyvin, että lisäsin siihen nyt liikkumisen, eli minä kävelen ja Pipsa pujottelee samalla :) Myöskin peruuttamista on otettu. Tämä nyt ei kestänykää kauaan, et Pipsa sen oppi, kun peruuttelee jo korokkeitten päälle. Tykkää peruttamisesta kovasti ja tarjoaa sitä nyt joka välissä :D Kumartamista ollaan myös harjoteltu. Vielä tarttee kättä apuna, mutta pari kertaa on jo ihan tarjonnuki. Kyllä se vielä sieltä tulee :) Voiaan tehä semmonen pieni joulushow Pipsan kanssa, kunhan nää liikkeet vaan paranee ;) Yks muuki juttu on neidille opetettu, mutta enpäs kerrokaan sitä täällä ku tiiän et äiti lukee kuitenki ja tahon että se on ylläri :D On meinaan niin hauska temppu :)

Niin ja olishan tässä vielä paljon kerrottavaa, mutta palaan asiaan huomenna kuvien kera!!


sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Alotellaanko meillä jo juoksuja?!

Mihin nää viikot oikeen menee? Hurahtaa kyllä semmosta vauhtia, kohta jo joulu, eikä lunta missään :( Pipsa ois kovasti tykänny et lumi olis jääny, mutta ei. No onneksi Kuusamossa sentään on lunta, että valkonen joulu ainakin saadaan :)

Kummityttö kävi viikko sitten Pipsaa moikkaamassa :)

Lorbatsuiba kävi Mikon kans metsälenkillä alkuviikosta, pitäs kyllä ehtiä käydä useammin, Mikolla vaan on valitettavasti ollu nii paljo iltavuoroa ja mulla taas menny gradun parissa hirveesti aikaa. Tässä pitää petrata kyllä!

No keskiviikkona Pipsa kävi lenkillä Nukka-kaverinsa (bedlingtoninterrieri) kans. Alusta lenkki meni kyllä ihan katastrofaalisesti, kun koirat ei vaan osannu keskittyä, mutta kyllä se matka sitten alko taittumaan paremmin ja loppumatka meni oikein mallikkaasti :) Tytöt pääsi vielä riehumaan lenkin päätteeksi nurmelle. Leikkiä vaan haittasi karmee vesisade niin jäi vähän lyhyeksi.

Mutta onneksi eilen sitten aamulenkillä sattu Oili tulemaan vastaan, niin Loora pääs kunnolla leikkimään :) Ei ollu kaverukset nähny taas vähään aikaan, niin voi että niillä oli kivaa :)

Pipsa vahtii ulko-ovea, on siinä meillä vahtikoira kun nukkuu kesken vahtivuoron!

Meillä oli eilen myös treenit, enkä nyt tiiä johtuko siitä että Pipsa oli pyöriny maassa ties missä hajuissa, vai alkaako neitillä juoksut (?!), mutta kyllä oli poikaparat Pipsan perään. Ei kyllä neiti oo semmosia merkkejä näyttäny, mutta ei meinannu poikien treeneistä tulla mitään, kun Pipsa vaan oli niitten mielestä niin ihana. Toisaalta kyllä näytti, että kaikki koirat oli eilen vähän ulalla treeneissä, maassa oli tosi paljon hyviä hajuja, eikä koirat oikeen jaksanu keskittyä. Katsellaan nyt miten tilanne kehittyy, toivon mukaan juoksut tulis vasta kurssin jälkeen, niin ei tarttis jättää välistä. Toisaalta tuntu ne pojat olevan kiinnostuneita muistakin tytöistä.. Pipsa vaan oli ylitse muiden..

No mutta itse treeneihin. Alotettiin pujottelulla, eli toiset oli perusasennossa, kun yksi koirakko pujotteli. Me oltiin Looran kans viimesiä pujotteluvuorolla ja Loora oli lopen kyllästyny jo istumaan vaan, ei sitten huvittanu seuratakaan.. No yritin siinä temppuilla aikani, kunnes keksin antaa Pipsalle pyörähdys käskyn, nää on Pipsan lempparitemppuja!, ja kappas kun nousi viretila ja lopusta seuraaminen oli tosi hyvää! Tais vaan olla se istuminen niin puuduttavaa, että Pipsan vire laski. Tämä pitääkin jatkossa muistaa, että pitää vähän innostaa neitiä. Aikasemmin on ollu ongelmana, et kuumuu liikaa jos innostaa, mut näköjään joskus voi mennä toisinkin päin tuon adhd-bortsun kans :D

Sitten viilailtiin vähän seuraamisen pysähtymistä, et löytyis se oikea kohta. Looralla meni hyvin, välillä paikka vähän heittää, mut hyvin osaa jo hakea oikean paikan ilman mitään sanomisia! Lisättiin myös liikkeestä maahan -osioon haastavuutta, koiran piti jäädä makaamaan ja ohjaajan piti jatkaa matkaa. Hyvin jäi Lorbatsuiba kuin liimattuna makaamaan. Oltiin myös paikkamakuuta niin, että jätettiin koira perusasennosta makaamaan ja lähdettiin vaan pois ja tultiin välillä takasi palkkaamaan ja taas pois, niin sanotusti jojona tehtiin. Pipsa oli kyllä ihan superi tässä :) Ei yrittänykään nousta ylös tai mitään. Selvästi vahvempi tää paikkamakuu, kuin istuallaan oottaminen, sillä istumisessa saattaa lopulta mennä makaamaan.

Sitten otettiin eteen menoja, tällä kertaa otin pahvilautasen, sillä aattelin, et nyt Loora tietää ettei oo tarkotus noutaa. Omineen harjotus meni oikeen nappiin. Sitten lisättiinkin haastetta, tehtiin koirakuja, eli koiria molemmin puolin ja siinä välissä piti tehä eteen meno. Pipsa lähti alussa mukaan, kun lähin viemään alustaa ja namia, mut nopeesti palautin niin jäihän se sinne kiltisti napottamaan. Kun palaan takasin vierelle, niin hyvin malttaa oottaa käskyä ja ottaa kontaktia :) Juoksi sitten suoriltaan namulle ja käskystä takaisin suoraan eteen! Huippusuoritus kerta kaikkiaan! Hyvä Loora!

Lopuksi oltiin noutokapulalla vaan kapulan pitämistä. Pipsalla on tapana sylkeä kapula aika nopeasti pois... No, tänään aamulla harjottelin tätä ja alkohan Loora kapulaa jo pitämäänkin.

Pipsasta on kyllä kuoriutunu semmonen superoppilas! Hyvä tästä vielä tulee :)

Bortsutreffit ei valitettavasti tällä viikolla onnistunu, toivon mukaan kuitenkin piakkoin onnistuis!

Pipsa tunnelmoi jouluvalojen loisteessa :)

lauantai 19. marraskuuta 2011

Pipsa is back in business!

Pipsa toimi mallina pari viikkoa sitten metsälenkillä
Taiettiin Pipsan kans molemmat saada ihan uutta intoa treenilöihin kokeesta saadun hyvän palautteen vuoksi, sillä tänään oli kyllä semmoset supertreenit että voi mahoton! Pipsa is definitely back in business! Tiedä mikä aivopieru sattui sillon muutama viikko sitten, mutta tänään oli kyllä ihan eri koira hallilla, se tuttu Lorbatsuiba siis <3

Mutta jottei menis ihan hehkuttamiseksi tämä juttu niin alotetaanpa siitä, mitä kaikkea typerää Pipsaloora on tässä viime aikoina keksiny tehä. Ensinnäkin Loora vähä remppaili kämppää, sen mielestä jalkalistojen kulmat on liian terävät ja niitä piti vähän pyöristellä. No tästä sitten päädyttiin laittamaan se yksinolon ajaksi pesuhuoneeseen, niin neitihän oppi sitten avaamaan oven. Tosi nätisti tassulla painaa kahvasta.. No onneksi sitten jäi puremiset pois, että nyt on taas sitten saanu olla vapaana.

Pipsa on käyny myös jäljestämässä (hyvin on valjaisiinsa kasvanu Loora!)

Pipsa on myös ihastunu kenkiin ja kengännauhoihin. Jos kengät jättää lattialle eikä nosta kenkätelineeseen, niin Loora on sitä mieltä, että ne on vapaata riistaa ja niistä voi nassuttaa kengännauhat. Nyt on mun kahdet kengät jo kokeneet saman kohtalon, kerran teki sen yöllä, onneksi heräsin siihen epämääräseen maiskutukseen, niin ei ehtiny enempää tuhota mun lempparikenkiä (totta kai se valkkasi ne lempparit...) ja kerran ollessaan yksin. Tämäkin kuitenkin näytti nyt jäävän muutamaksi päiväksi pois, joten toivotaan, ettei keksi enää uutta tuhoamiskohdetta.

Sitten Pipsahan ei vaan voi sietää sitä heijastinliiviään ei sitten millään.. Ollaan laitettu se Pipsalle sisällä ja se on ollu päällä varmaan jonku tunnin aina sillon tällön, ei mitään vaikutusta, Pipsa vihaa liiviä. Tästä mukavana sivuoireena tullut sitten tämmönen, että kun ollaan ulos lähössä niin neitiä pitää oikeen maanitella tulemaan eteiseen. Ennen tuli niin nätisti ja anto laittaa hihnaan, niin nyt pelkää, että laitetaan liivi eikä suostu tulemaan.. Liivi on nyt ollu kokonaan pannassa jonku aikaa, että saadaan tuo uloslähteminen taas toimimaan, ei se tommonen peli vetele, että luikitaan vaan karkuun!

Eikä siinä vielä kaikki! No tämä nyt ei oo niin paha, mutta Loora on alkanut noutamaan vähän vaikka ja mitä. Lempparina kaikenmoiset vaatekappaleet. Enää en voi jättää mitään vaatteita lojumaan, koska neiti varmasti ryövää ne. Tuo kyllä takasi tosi nätisti, että siinä mielessä kiva juttu. Yksi päivä mulla tippu kännykkä ja Pipsahan poimi sen lattialta ja toi sitten pyytäessä nätisti :D Ihan kiva, että mitä vaan voi kannella, että ei tuu sitten sen metallikapulan kans ongelmia eikä esineruudussakaan!

Kävin tänään aamupäivästä katsomassa paviljongilla bortsujen kehää, täällä on siis kv-näyttelyt nytten. Juuri sopivasti satuin junnunarttujen näytelmiä katsomaan. Oli aika pieniä osa :D Tuli ihan semmonen olo, että Loora on hirmu valtava! Mutta oli kyllä kauniita yksilöitä :) Vähän katoin mallia, että mitenkäs ne bortsut siellä kehässä pyörii. On ne kyllä niin hupsuja kaikki, kerrassaan on kyllä bortsut vieny sydämen mennessään. Sulosia viipottajia! Kävin myös agilitynäytöstä katsomassa ja sitten kiertelin muitakin kehiä. Erityisesti jäin katsomaan australianpaimenkoiria, nekin on kyllä todella kauniita. Oli kyllä ihmisiä ja koiria tupaten täynnä, harmi kun ei turistikoiria voinu viedä, ois ollu hyvää harjotusta Looralle, mut ehkä se olis ollu vähän liikaa vielä. Tuliaiseksi hommasin Pipsalle vihdoin ja viimein kauan etsimäni narupallon, eli semmonen pienehkö jalkapallo missä on se narukahva, semmonen sopivan pehmee, jota voi riepotella menemään. Käytiin me lenkillä sitten pyörimässä paviljongin läheisyydessä, hyvin oli häiriökoiria, niin otettiin sitten ohituksia oikeen urakalla! Nämä alkaa sujumaan koko ajan paremmin ja paremmin, aina ei tartte ees vilkastakaan kaveria!

Uus pallo oli mieleinen!

Tänään meillä oli myös jatkokurssin eka tunti. Tuntunee olevan tosi mukava ryhmä meillä nyt ja muutenkin oli jotenki rento meininki, voi olla että loppukoe jotenkin karisti turhat jännitykset pois :) Seuraamista tehtiin ja onneksi alotettiin seuraaminen alusta ja nimenomaan kontaktiin keskityttiin! Löytyhän se kontakti sieltä viimein taas!!!!! Hyviä vinkkejä saatiin tähän ja nyt on hyvä jatkaa ja laittaa se kontakti kuntoon, muuten Pipsan seuraaminen on ihan hyvällä alulla jo. Perusasentoa myöskin hiottiin ja katottiin paikkaa ja kontaktia jne. Tehtiin myös tervehtimisiä (en nyt keksi millään mikä se sana oli mitä kouluttaja käytti), eli mentiin oman koiran kans tervehtimään toista, mutta vasta luvalla sai tervehtiä ja sitten jatkettiin matkaa. Pipsahan tosin tervehti enempi ihmisiä kuin toisia koiria.. Mielisteli ja yritti namuja saaha ihmisiltä! On se semmonen epeli!

Sitten oli ehkä haastavin osuus, kun koira piti jättää perusasennosta paikalleen ja lähteä itse pois päin ja palata ja käydä palkkaamassa ja sitten taas lähteä. Koiran piti siis koko ajan pysyä istumassa paikallaan. Kyllähän me ollaan tätä käytetty jo vaikka missä, kun ovia avataan ja korjataan jätöksiä ulkona, mutta en aatellu, että Pipsa pystyis pysymään paikallaan, kun muita koiria lähettyvillä. No vielä mitä, neiti napotti niin kiltisti, että hyvin pystyin kauaskin menemään!!! Superia :D Eikä menny edes maahan, vaan nätisti istua napotti ja ihmetteli, ku mä hyörin ympäri hallia :)

Tänne! (huomaa kuinka hännänki asento on Looralle tärkki juttu!
Sitten oli luoksetuloharjotukset, ja tämä tosiaan on Pipsan bravuuri. Piti saada vauhtia ja sitähän neidistä löytyy. Taas pinkasi mahotonta kyytiä suoraan tiivisti eteen, mainio pentu <3 Lopuksi otettiin vielä eteen menemistä. Kouluttaja jako pahvilautaset minkä päälle piti namu laittaa, mutta arvatenkin Pipsa söi namun ja ois noutanu sen lautasen. Vaihdettiin sitten lautanen isoon kiveen ja sitä ei onneksi Loora lähteny noutamaan :D Nämäkin meni tosi hyvin, nätisti istui paikoillaan kun vein namin ja nopeasti tuli takasin kutsusta. Tähän saatto vaikuttaa se, että ollaan nyt opetettu Pipsa kiertämään asioita - lyhtypylväitä, sohvapöytää, tuolia - ja palaamaan takasin, niin Loora on tottunu siihen, että se lähetetään matkoihin ja sitten pitää kuitenkin palata takasin :)

Tuon kiertämisen lisäksi kotosalla ollaan opetettu Pipsalle nyt käskystä pujottelemaan jalkojen välistä ja ryömimään jalkojen ali, kun ihminen istuu lattialla. Pipsa myös osaa peruuttaa käskystä ja nostaa takatassut korokkeelle, osaa myös etutassut laittaa korokkeelle käskystä ja namiavustuksella kiertää koroketta (monesti koolia tai matalaa pahvilaatikkoa käytetään tässä).

Ensi viikolla mahollisesti on bortsutreffit, Pipsa pääsee siis kaltaistensa kanssa viilettämään :) Keväälle ollaan jo suunniteltu pk-puolen juttuja ja agilityn alottamista! Helppoahan se on tommosen superotuksen kans tehä, enempi se Loora meitä opettaa, ku me Looraa :D

Ei saa kuvata!

perjantai 18. marraskuuta 2011

Kiirettä on pitäny!

Hups heijaa viime kertaisesta päivityksestähän on vierähtäny tovi! Ei tarkota ettei oltas tehty mitään, ei vaan ole ollut aikaa päivitellä blogia :D

Meiän kenraaliharjotukset ennen loppukoetta meni sitten ihan penkin alle. Pari päivää aikasemmin oli ollu ryhmätreenit ja jotain 40 koiraa ahdettuna pikkuseen halliin -> neiti käyttäyty ku unelma ja keskitty tosi hyvin!!! No nyt sitten Pipsa päätti viimesen ryhmätreenin kunniaksi olla kuuntelematta mitään ja nuuhkia ja haukkua muille koirille ja vetää joka paikkaan ja rallatella ympäri hallia aina ku pääsi irti.... Että miten voi parissa päivässä koira muuttua!!! Tuli ihan semmonen olo, että kuka on käyny vaihtamassa meiän ihanan Pipsukan, missä meiän koira on! Meinasi epätoivo iskeä, että ei päästä loppukoettakaan läpi ku viimenen kerta meni niin huonosti.. Mietin jopa kauhuskenaariota, että nyt Loora yhdistää hallin ylenpalttiseen riekkumiseen.

No kovasti sitten vajaan parin viikon ajan treenattiin ja innostettiin Pipsaa liikkeisiin. Kovasti edistyttiin, mutta silti vähän kaihersi mieltä, että mitähän se siellä hallilla keksii. Toivoa toi se, että nämä loppukokeet oli yksilösuorituksia, joten ei ollu häiriönä muuta ku kouluttaja. No eilen sitten mentiin kokeeseen ja koetta pitikin nyt Tuiren tuuraaja, joka ei siis ole koskaan nähny meitä :D

Pipsan luoksepäästävyys oli yllättäen hyvää. Niin teki mieli pusutella ja halia uutta ihmistä että voi!!!! Tässä aattelinki, että ei ole ongelmaa. Lähinnä siinä et malttaa pitää pepun maassa ja pysyä vierellä eikä hypätä lähestyvän ihmisen syliin :D

Sitten oli paikkamakuu sivulla 30 s ja neitihän liimautu maahan heti ekasta käskystä ja hienosti valppaana mutta rentona lötkötti maata :) Kotona ollaan harjoteltu jo minuutin paikkamakuuta ja ollaan ite liikuttu, niin tuo 30 sekuntia oli aika helppo Looralle :)

Sitten oli vuorossa seuraaminen käännöksineen (oikea, vasen, täyskäännös). Meni muuten hyvin, mutta täyskäännöksessä tipahti matkasta, ku löyty joku übermahtava tuoksu. Kuulemma sama paikka aiheuttanu muillekin koirille ongelmia. Myös kontaktista saatiin huomautus, kun ei aina pysyny. Seuruuta aletaankin nyt kasaamaan uudelleen alusta ja kaivetaan se kontakti sieltä. Kuulemma myös uudella kurssilla alotetaan seuruu uudestaan, joten sopii meille.

Liikkeestä maahanmeno oli suorastaan täydellinen :D Pipsa tipahti maahan ku ammuttu ja asento oli just suora :) Tästä olin kyllä erityisen ylpeä, kun monesti Loora menee puoliksi maahan ja kattoo et hei riittäskö tää.

Luoksetulo on Looran bravuuri :) Kauheeta kyytiä juoksi suoraan eteen tosi tiiviisti!

Liikkeestä seisominen meni kans yllättäen nappiin! Välillä Pipsa ehtii istahtaa ennen palkkausta, mutta nyt pysy hyvin, vähän tepasteli eteenpäin ekalla kerralla, joten otettiin vielä uusiksi semmonen missä pysy ihan paikallaan.

Noutaminen lelulla ei ole onnistunu hallilla oikeastaan kertaakaan kunnolla. No tällä kertaa Loora päätti yllättää ja haki lelun ja toi sen kiltisti takasi :) Jopa istahti luovuttaessa :D Kouluttaja ei ollu uskoa, ku kerroin että tämä ei sitte ole kertaakaan onnistunu aikasemmin hallissa...

Hyppyeste+seuruu onnistu, mut alussa Pipsan kontakti tipahti, kun alko tiirailemaan, et missä vaiheessa se este tulee. Otti kyllä hypyn jälkeen tosi tiiviin kontaktin loppuun asti. Muutenkin lopussa kontakti koko ajan parani.

Mistä päästäänki vikaan liikkeseen eli paikalla istuminen 30 s. Tässä siis ideana, että koira istuu joko edessä tai perusasennossa ja pitää kontaktia ohjaajaan. Menin sitten kysymään, että kuinka eteen otan koiran, niin kouluttaja sano, että kun nähny meiän toimintaa niin ehottomasti tiiviisti eteen :D Vähän jänskäsi, että pysyykö neiti siinä ku Looralla on ollu tapana pompata taakse päin jonku ajan päästä jos namia ei tipu :D Mutta siinähän se napotti, kerran kuulu ulkoa jotain meteliä, niin katse käännähti hetkeksi, mutta muuten tapitti mielettömällä kontaktilla :D

Eli kaikki muu oli EH paitsi seuraaminen H, täytyy olla kyllä ylpeä pikku neidistä!!!!!!!!!!!! Ihan superi otus!

Kouluttaja sanoikin sitten lopuksi, että ikäisekseen keskittyy tosi hyvin ja kun otti kontaktin niin se oli tosi hyvä! Yleisvaikutelma oli erittäin hyvä, koira työskenteli mielellään ja tarkasti, keskittyi erinomaisesti ikäisekseen, yleisesti osasi hienosti -> paljon potentiaalia, kuulemma näkee meidät joku päivä sm-tasolla ;) Mun käskyt oli selkeitä ja ystävällisiä ja yhteistyön toimivuutta oli hieno seurata :) Meillähän tärkeintä onkin ollu, että jos koiran häntä heiluu niin sitten on hyvä, muuten ei treenata! Pipsa onneksi nauttii huomiosta ja tekemisestä, niin häntä vispaa ku vimmattu, ku sen kanssa touhutaan :)

Jäi kyllä niin hyvä mieli tästä!! Hyvään suuntaan ollaan siis menossa Looran kanssa :) Huomenna alkaakin uusi kurssi, siellä jo yksi tuttu koiruliini! Nyt voi tyytyväisenä alottaa uuden kurssin, kun tietää, että kyllä se neiti vaan on taitava :) Viikonloppuna myös kv-näyttelyt tuossa naapurissa, niin pitää käydä tsekkaamassa bortsuliinejä siellä :)

Tulipa tästä Looraa ylistävä kirjoitus :D Noh, ei se ihan helppo ole kyllä ollut viime aikoina.. Mutta siitä kerron lisää seuraavalla kerralla ja laitan myös kuvia sitten! Nyt kiirus!

tiistai 1. marraskuuta 2011

Pipsa vaalii imagoaan

Huhhuh, keskustelut on tuottanu tulosta ja Loora on alkanu taas kuuntelemaan! Tuskin tämä tähän kuitenkaan jää, mutta kyllä parissa päivässä on ihmeitä tapahtunu :) Hihnassa kulkeminen on nykysin todella mallikasta, tähän varmaan auttanu meiän lähes päivittäiset kaupunkivisiitit sekä kaupan eessä odottamiset!

Mutta voi voi, Pipsa ei tykkääkään enää uudesta heijastinliivistään.. Se on jotain ihan kamalaa.. Heti kun liivin ottaa esiin niin neiti vilistää karkuun häntä koipien välissä. Ja jos ja kun saadaan liivi päälle niin se on niin surkean näkönen ja olonen, että voi toista! Ei suostu ulkona kävelemään ja kyyristelee ja on ihan et ei apua! Pipsa on kai sitä mieltä, että pinkki heijastinliivi ei vaan sovi sen imagoon ollenkaan. Hävettää kulkea semmonen päällä ulkona. Hautautus mieluummin maan alle, ku kävelis heijastinliivin kans! Kuulemma menee koko street credit ihan pilalle, jos joutuu liiviä käyttämään.

Mikäs tähän nyt neuvoksi sitten? Alussa se niin nätisti tassutti liivi päällä menemään. Pitää vaan koittaa mukavia juttuja tehä, kun laitetaan liivit päälle. Paree tottua niihin, oli sen verta hintavat!!! :D No eilen meni kuulemma iltalenkki jo paremmin sitten ja ku pääs viel pihalla vapaaksiki ni ei liivit vaivannu enää. Ne vissiin jotenki kutittaa Pipsaa, niin ei sen takia diggaa niistä. Luulee raukka et se on joku rangaistus ku laitetaan liivit päälle..

Noh, eilen oli taas treenilöiset ja nehän meni hyvin! Tällä kertaa tehtiinki niin, että Mikko ohjas Pipsaa koko tunnin. Yleensä Mikko on ollu vaan namin ojentajana, mut eilen mä pääsin hengähtämään ja katsomaan Pipsan menoa! Ja olihan se kyllä mahtavan näköstä :) Ja oli myös kiva seurata vierestä, että miten hyvin Loora lukee ihmisen liikkeitä ja kuinka pienistä asioista se ottaa jo vihjettä, että mitä seuraavaksi tehään. Pitääkin olla tarkkana sen kanssa, esim. miten käsiään heiluttaa ja muuta.

Mutta oli Pipsa kyllä niin hyvännäkönen innoissaan treenaillessaan! Aina ku jotain tekivät, niin Pipsan häntä huiskui innoissaan ja näytti, että neiti ihan nauraa ku on niin kivaa :D Seuraaminen oli tosi hyvännäköstä, häntä viuhto ja suu oli hassussa virneessä, ku tapitti iskää hyvässä kontaktissa :) Vaikka välillä vähän ei onnistunu jutut ja Pipsan hyppi vähän turhan paljon liikkeelle lähdöissä, niin oli silti ihana nähä kuinka kivaa sillä on treeneissä :) Ei sitä ite huomaa, ku tohottaa vaan koiran kans mennä ja yrittää samalla kuunnella ohjeistusta. Pipsallahan on niin mukavaa treeneissä, että hallille meno on aina kauheeta vetämistä. Yritettiin Tuiren avustuksella tehä jos mitkä temput ovella, mut mikään ei tepsiny, ku toisella vaan oli niin kova hinku päästä halliin sisälle treenaamaan :D Maltto tulla kyllä perusasentoon mut seuruuta ei sitten malttanu vaan heti lähti kiskomaan. On ainakin innokas oppilas meillä :)

Huomenna onki sit eka kerta jo jatkokurssia, luennolla kylläkin alkaa. Ens viikolla on peruskurssin kenraaliharjotukset ja jatkokurssin eka tunti, menee myös sitä seuraavalla viikolla vähä päällekkäin, ku on sekä loppukoe että jatkokurssin tunti. Mut hyvä ku tulee treeniä :) Perjantaina on taas pitkästä aikaa yhteistreenit ja sinneki ollaan menossa. Eli tulee useampi viikko ku on treenit pari kertaa viikossa! Ihan hyvä vaan, ku tuntuu et enemmän ja enemmän tarttis nyt häiriötä!

Eilen illalla Loora oli niin väsyny, että ku Mikko teki lähtöä iltalenkille, niin Loora tuli ja käperty mun viereen sohvalle kerälle ja katto Mikkoa vaan tyyliin "mee ittekses, mä jään kattoo mamman kans sinkkuelämää" :D Sai Mikko lopulta Blörätsyn suostuteltua lähtemään, mut voi toista ku niin tuli mamman turviin, et hei elä pakota mua lähteen, mä en nyt jaksa!

Niin joo ja tuhoja ei ole enää tehty kotosalla. Jeee!!! Uppeeta mahtavaa! Luut on sitäki enempi kelvanneet :) Pitää laitella taas joku päivä lissää kuvia Blörtsykkeestä. Nää on nii tylsiä nää kuvattomat postaukset!

lauantai 29. lokakuuta 2011

Uhmaikä yhdessä yössä!


Itsestään kovin ylpeä puolivuotias!
[pidin muute tennispalloa kädessä samalla ku otin kuvan, siksi niin tarkkaavainen ilme ;) ]
Onnea vaan Satumaiset Sankarit puolivuotispäivän johdosta :) Meillä täällä uhmaikä on ollut tuloillaan, mutta tänään synttäreitten kunniaksi Pipsa on päättäny et nyt se uhmis tuli sitte kunnolla! Koko viikon on ollu ilmassa pientä uhittelua, Pipsa esim viime viikonloppuna ekaa kertaa jyrsi juttuja yksin ollessaan.. No problemo, korjattiin paikat ja ei oo onneksi sen jälkeen tämmöstä kurittomuutta esittäny, mut muunlaista kylläkin!

Maanantaina oli taasen treenit, jotka meni himpun verran paremmin ku viimeksi. Tosin loppuajasta ei enää pienen bortsuliinin ajatukset pysyny kasassa, mut kyllä se siitä! Kyllähän tuo tunti on koko ajan ollu aika haastava, ku niin pitkään pitää keskittyä. Oltiin liikkeestä seisomista ja täyskäännöksiä seuruun yhteydessä. Pipsalla täyskäännökset meni tosi hyvin! Välillä tosin oikeelle kääntyessä jää matkasta, mut Pipsa kyllä tykkää seuraamisesta ja varsinki ku on näitä käännöksiä.

Mähän oon niin kiltti, kuuntele vaikka!!!
Tai no, tykkäsi. Nyt uhmiksen tultua ei vois vähempää kiinnostaa ja perusasento on iha yäk... Siis tämmönen alko eilen ja tänään ollu vielä vaikeempaa.. Samoin ohitukset menee nykysin iha pyllylleen. Neiti jää maahan makaamaan huomatessaan jostain suunnalta tulevan koiran, siis ihan sama tuleeko takaa, sivusta vai edestä, Pipsa kyllä huomaa kaikki koirat ja sitte pitää mennä makaamaan ja oottaa et toinen tulee. Vaikka mitkä temput oon tehny et nousis ylös ja yrittäny pitää kontaktissa ettei menis maahan, mutta ei... Tässä siis todella takapakkia ja alkaa hermot mennä pikku hiljaa.. Mut keksin tänään keinon millä homma alko jo vähä luistamaan!


Mutta alotanpa ensin siitä uhittelusta. Tänä aamuna saatiin tunti kuunnella neitin piippailua. Vuorotellen kävi mun ja Mikon luona tuijottamassa silmiin ja piippailemassa. Hätä sillä ei ollu, koska oltiin just käytetty ulkona. Yritti vaa kerjätä huomiota. Välillä sit ylty jopa haukkumaan.. No, mä päätin sitte synttäreitten kunniaksi viiä Pipsan tonne koirien uimarannalle, et pääsee vähän vapaana juoksemaan. Matka rannalle oli iha karmeeta.. Jostain syystä kaikki Lutakon koirat oli samaan aikaan lenkillä ja Loora ei kuunnella ollenkaan vaan haahuilu ja pyöri ja hyöri. Minä en kiinnostanu, eikä namutkaan. No päästiin kuitenkin lopulta rannalle ja siellä ei onneksi ollu muita koiria. En ois varmaan menny jos ois ollu muita, ku Pipsa ei tuntunu yhtään kuuntelevan.

No päästin neidin sitte vapaaksi ja Loorahan veti semmosta rallia et oksat pois. Mun kutsuhuudot meni kuuroille korville ja juoksi se ympäri myös järvessä (ei tosin kastunu kovin, ku meni niin semmosta kyytiä..) No siinä aikansa juostuaan Pipsa kekkasi sen yhen tyhmän aukon aidassa ja totta kai se meni sitte aitauksen toiselle puolelle.. Onneksi rannan ja pyörätien välissä on metsää, niin ei sillee tarvinnu huolestua et mitä nyt, mutta kyllä se nyt otti päähän ku ei Pipsa meinannu tulla sitte takasi aitauksen sisälle. Sain sitte tennispallolle sen houkuteltua, mut ei kyllä antautunu edelleenkään kiinni.. Hepuloi vaan menemään ja sithän mulla meni ihan hermo.. Lutakko vähän raikasi...

No lopulta sain Pipsan sitte kiinni mut se vaan riehu hihnassaki ja veti joka suuntaan. Meni viidestä kymmeneen minuuttia et päästiin ees aitauksen ulkopuolelle.. Päätin että kotiin ei mennä ennen ku koira kuuntelee. Jokaisesta pienestäki hihnan kiristyksestä mä vaan pysähyin ja jäin odottamaan. Kiellot kun vaan lisäsi intoa vetää ja riekkua, niin päätin että oon ihan hiljaa. Ootin aina niin kauan, että Pipsa rauhottuu ja ottaa kontaktia. Kun tämä lopulta meni jakeluun, että kun mä pysähyn neitikin pysähtyy ja pitää ottaa kontaktia, niin alko homma pikku hiljaa sujua. Palkkasin jokaisesta kontaktista ja lamppu syttyikin sitte aika nopeasti ja heti ku pysähyin niin Pipsa tassutteli ihan viereen silmiin tapittaen. Tosin piti yhessä vaiheessa pörhistellä ja murista jollekin, en tiedä mille, semmosen kartanon pihalla. Olikohan se se vesiallas mikä oli jotenki kauhee vai mikä lie...

Sitte ku tuli muita koiria vastaan ni yksinkertasesti pysähyin vaan, ja kappas Pipsa hoksasi et jaa mamma pysähtyy nyt pitää ottaa kontaktia. Näin sain pidettyä Pipsan kontaktissa ja ootin vaan et toinen koira menee ohi. Tämä on siis ihan se sama tekniikka mitä ihan pikkupentuna käytettiin ohituksissa. Eli back to the basics! Alkopa sit ohitukset sujumaan, ja minäki olin kiinnostava taas Pipsan mielestä :) Tietty paljon vaikutti myös se, että ite rauhotuin ja olihan Pipsa sen riekkumisen jälkeen jo vähä väsyny. Mutta eipä se auta, pakko alottaa alusta nää ohitukset. Treenihallilla näissä ei ole kyl ollu ongelmia, mut siellä Pipsa osaa jotenki virittäytyä oikeenlaiseen tunnelmaan... :D

Uudet hienot liivit!
Mitäs meille muuta.. No ollaan kauppareissuille otettu Lortsu mukaan ja toinen on jääny sen kans siihe kaupan pihalle oottamaan. Yritetään nyt saada se semmosessa hälinässä rauhottumaan ja muutenkin hyvä tottua oleen välittämättä vaikka mitä olis ympärillä. Ihan hyvin on alkanu nämä menemään. Ostettiin Looralle myös semmonen heijastinliivi ku alkaa olemaan niin pimeetä, hyvä iltasin laittaa lenkille ja metsässä ihan ehoton et näkee missä se otus viilettää. Pipsasta oli niin kiva M&Mssä sovitella liivejä ja myyjät oli siis ihan parhaita! Ruokaa ollaan nyt vaihtamassa aikuisruokaan ja tuntuu olevan Pipsan masullekin paljon parempi ku tuo penturuoka, ei tuu enää nii paljo tavaraa ku ennen.


Nam uutta ruokaa, saanko heti saanko!
Ens viikolla alkaa uus kurssi luennolla ja on toka vika kerta peruskurssia. Eli alkaa pikku hiljaa hommat mennä haastavimmiksi! Katotaan mitä loppukokeesta tulee jos tuo uhittelu jatkuu.. Pitää vaan yrittää muistaa, että tämä on vaan vaihe mikä menee ohi ja pitää oma pää kylmänä niin ei lisää tuota sähköjäniksen virettä! Ai niin ja neitin strategiset mitat 14,6 kiloa ja joku 47 cm! Iso tyttö jo!!!!! Silti kovin ruipelo. Kuinkahan iso tuosta oikeen tullee?? Noh, nuuhkutteluista päätellen voi olla et juoksut ei oo enää kovin kaukana niin siihenpä kai se kasvukin sitten päättyy.. Tai sitten sekin on vaan uhmaa, et mä nyt nuuhkin, mee hiivattiin namuines.. Miten meiän enkelistä onki tullu tollanen rasavilli..





Osaa se vielä tosin hymyillä näin söpösti ja napottaa... Terkut vaan sisaruksille valkopersepaviaanilta, toivottavasti siellä myös uhmistellaan ;)