Hampaaton Pipsaloora

Niin kuin vähän arvelinkin jo viime viikolla, niin tosiaan Pipsalla on ikeniä kutittanu ja rankasti :D Nyt on jo neljä hammasta lähteny, juurikin etuhampaita ylhäältä kaks ja alhaalta kaks! Ihan hassun näkönen suukki toisella :) Kovasti pitäs kaikkea jäystää ja hankalalta vaikuttaa välillä olo :D Onneksi on lelut ja luut kuitenkin kelvannu ennemmin ku huonekalut yms muut kielletyt! Pipsan suosikki taitaa olla narupallo, sitä kun on helppo nakella itselleen :D

Oltiin viime perjantaina Veeran ja Oilin kanssa taas koirien uimarannalla ja tällä kertaa otin mukaan sen vinkuvan kanalelun. Voi sitä tyttöjen riemua taas ku pääsivät leikkimään :) Tosin välillä oli vähän rajun näköstä niin puutuin peliin ja aika hyvin rauhottuivat siitä! Ja jes, kanalelu toimi ;D Pipsa viiletti kyllä semmosta kyytiä luokse, kun huutelin ja vingutin lelua!!! Aluksi oli kuitenki niin jännää Oilin kanssa, että namit ei kelvannu vaikka luokse tulikin. Mutta siinä aikansa temmellettyään Pipsan korvat yhtäkkiä palasi ja se tuli luokse myös ilman lelun vinguttamista ja namutkin kelpasi, ja välillä kävi ihan tsekkaamassa että mamma se siinä :D Yleensähän se unohtaa omien ihmistensä olemassa olon tyystin ja vaan muut ihmiset kelpaa. Veerakin sitä kyllä kovasti kiinnosti, mutta tällä kertaa onnistuin puuttumaan ajoissa, kun Veera kutsui Oilia (siis Pipsahan menee sitten myös Veeran luo), ja sain Pipsan tulemaan mun luokse :)

Sain jopa hyviä treenipätkiä Pipsan kanssa vaikka Oili hästäsi ja pyöri ympärillä! Erityisen ylpeä olin Pipsasta, kun laiton sen istumaan eteeni ja kontaktiin, ja kontakti pysy vaikka Oili tuli ihan Pipsan viereen hamuamaan namua mun kädestä :D Siinä kuonot kiinni toisissaan olivat ja Pipsa vaan tapitti silmiin keskittyneesti :D MAHTAVAA!!! Veeran kanssa sitte otettiin molemmat vähän sivulletuloja, maahan menoja ja istumisia yms, varmaan semmonen nelisen metriä oli vaan väliä ja molemmat koirat keskitty tosi hyvin :) Jee! Pipsa kyllä vieläkin kyttäilee Oilia, mutta sitä yritetään kitkeä pois.. Paimenlapsi vaan yrittää niin kovasti kaveriaan paimentaa..

Ja paimensihan Pipsa Oilin pariin otteeseen järveenkin :D Oli taas aika rapasta sakkia kotimatkalla... Ja Pipsan kauhuksi se joutu taas suihkuun.. Loora ei sitten niin yhtään diggaa suihkusta.. Itkee semmosella oikeen valittavalla äänellä, että mitä te teette mulle raukalle yhyy... Mutta nyt se välistä näytti jo nauttivankin siitä, oli pitkään hiljaa ja ilmeki oli sen näkönen et ai tää onki kivaa, kunnes yhtäkkiä lamppu välähti ja se tajus et ei kauhee hän on suihkussa, kamalaa :D

Sunnuntaina käytiin Kolmisoppisen mehtäpolulla tekemässä Looralle jälki. Maasto oli hyvin haastavaa, sillä vanha metsä oli täynnä risuja ja pudonneita oksia. Tein aika lyhyen jäljen, mutta yhden kulman. Pipsa teki taas tarkkaa työtä eikä hämääntynyt isoistakaan oksista (joita yritin kyllä vältellä mutta tulihan niitä siihen reitille sitten) ja kulmankin hoiti kuin vanha tekijä! Namuja vain päkiällä, tosin kulmassa enempi. Oli tosi kiva se mehtäpolku siellä, käytiin sekin sitten tassuttelemassa Looran kanssa :) Kivan lyhyt reitti noin pienen pennun kanssa mennä!

Lenkeillä ohittamiset onnistuu jo tosi hyvin. Pipsa tarjoaa heti kontaktia, kun näkee että joku on tulossa vastaan :) Siis jos sieltä ei tule koira tai sorsa... Pipsa kuvittelee ilmeisesti olevansa lintukoira tai jotain, sillä rannassa oleilevia sorsia pitää aina jäähä kattomaan ja ihmettelemään. Etenkin jos ne on vedessä niin Pipsa tahtois selvästi mennä mukaan. Ja tosiaan jos koiria tulee vastaan tai jos koiria tulee takaa, niin niitä pitäis kaikkia päästä aina moikkaamaan ja sillon mun namut ei kiinnosta sitten yhtään.. Mutta onnistuinpa eilen hämäämään bortsuliinia ja ohitettiin yks dalmatialainen eikä Loora seuraamiseltaan sitä huomannu! Tässä nyt kävi tuuri, kun Pipsa toljotti niitä sorsia, niin kerrankin minä ehin huomata koiran ennemmin. Noh, mutta harjotusta harjotusta. Ja hyvä homma on se, ettei sen nyt tartte mennä kaikille ihmisille lerkuttamaan, ku ennen se oli semmosta, että aina ku tuli ihminen ni piti päästä lerkuttamaan ja kaatua selälleen.

Niin ja voisi jo sanoa, että Loora on sisäsiisti :) Kyllä! Jes! Ja tietysti kun tämän nyt julistan niin kotona odottaa viis lammikkoa.. Ja ollaan myös päästy eroon pentuaitauksesta. Sehän on makkarissa suojannu sähköjohtoja, ettei Pipsa niitä yöllä söis, mutta meni hermot siihen öiseen räminään (aina Looralla piti heittäytyä sitä vasten nukkumaan kunnon räminän kanssa) ja kun ei se ole niistä johdoista aikoihin enää ollu kiinnostunu, niin kasattiin aitaus pois. Ei ole johdot edelleenkään kelvannu! Yks yö tyyny oli tippunu lattialle ja kun heräsin Loora nukkui sen päällä tyytyväisenä. Vähän epäilytti, että ei kai se ole siihen päälle pissiny, kun sehän pissi sen oman petinsä, mutta ei onneksi ollu siihen mitään tehny :) Nyt voi siis ostaa Looralle kunnon pedin, jota se ei toivon mukaan tuhoa!

Pipsa on myös hienosti oppinut lelujensa nimiä :) Tällä hetkellä tietää mikä on rotta ja mikä naru, ja pyydettäessä käy hakemassa lelun vaikka kämpän toisesta päästä asti! Into pinkeenä menee hakemaan ja häntä heiluen tuo näytille, että tämänkö halusit :D Palkkana siitä sitten leikkiä :) Pipsa selvästi tykkää tämmösestä leikistä.

Loorasta on kyllä parin viikon aikana kehkeytyny oikea persoona :) Ei oo enää vaan semmonen pien pehmone pentunen vaan, vaan alkaa olla jo ison koiran elkeitä! On se vaan ihana, kerta kaikkiaan!