lauantai 30. heinäkuuta 2011

Pystykorvainen koiraotus

Hiphei ihanaa, Pipsan vasenkin korva on näyttänyt merkkejä nousemisesta :D Nyt parina päivänä korva on välillä sojottanut mallikkaasti pystyssä! Juuri sopivasti, kun oltiin jo eilen menossa Sinellistä ostamaan maitoliimaa niin korva päätti edellisenä iltana nousta :D Hahhah! Jospa se nyt pysyvästi nousis eikä tarttis sitte liimaillakaan :)

Pipsa on saanut kyllä tänä kesänä tottua jos jonkinmoiseen menoon tässä ihan kotikulmilla. Torstaista asti hän on toimittanut rallikoiran virkaa oikein mallikelpoisesti :) Ralliautojen pärinään ei reagoinut juuri mitenkään. Ihan vasiten oon käyny tuossa kadun viertä käppäilemässä Looran kanssa ja testannu, et mitenkä nuo pärräävät autot saa sen hyppimään ja riuhtomaan remmissä, mutta kappas, Pipsa vaan eka kerralla katto et jaa mitä nuo on ja jatkoi mallikelpoista käpyttelyään :D Ihana ihana! Rallit on tuoneet mukanaan myös taivaalla jatkuvasti pörräävät helikopterit. Alussa Pipsa kuuhisteli ja ihmetteli, että mistä se ääni tulee, kuitenkin hyvin kiinnostuneena, eikä pelokkaana. Nyt ei välitä niistä sitten ollenkaan. Saattaa välillä istahtaa oikein katsomaan, että mikähän tuo iso ötökkä tuolla taivaalla on :) On tämä Lutakon seutu kyllä tosi hyvä noin pienelle koiralle, kun heti alusta tottuu jos minkälaiseen kulkijaan ja ääneen. Rullaluistelijatkin nykysin jätetään rauhaan ja kaikkien ihmisten luo ei ole pakko mennä lerkuttamaan.

Seuraamista on nyt alettu pienin askelin Pipsalle opettamaan ja hyvin on neiti hokannu, että mitä ajetaan takaa. Pipsa tarjoaa jo seuraamista ihan itse lenkeillä :) Tosi pieniä pätkiä ollaan vaan otettu, mutta välillä se saattaa namin toivossa kävellä pitkänki aikaa vierellä silmiin tapittaen! Etenkin tuossa autotien varressa kun ei ole hirveesti pusikoita mitä haistella alkaa namit sitte kiinnostaa :D

Hirveesti tuo ipana vaan kasvaa, aamulla punnitsin niin taisi olla semmoset vajaa 8 kiloa :) Säkää ei olla kyllä mitattu kertaakaan, katsotaan jos tässä joku päivä mittaisi. Ai niin ja olen ihan unohtanut kertoa, että porukat vei Tiuhtin (lisää Tiuhtista Elämäni koiruudet sivulla) pohjanpystykorvapäiville tuossa heinäkuun alussa ja siellä Tiuhtilta tutkittiin lonkat ja polvet ja Tiuhti oli ihan terve :) Tiuhtia voisi siis käyttää jalostukseen, kun vaan sopiva uros löytyisi :D Ja jos porukat viitsisi. Tiuhti on kyllä niin sievä rotunsa edustaja, että tulis varmaan nättejä pentuja! Näyttelyissä tosin Telle on käynyt vaan kerran ja sai silloin EVA:n.... Sillä oli valeraskaus sillon päällä ja se oli ihan sekasin, joten eihän siitä hommasta sillon mitään tullukaan. Toivotaan, että Tiuhterolle nyt löytysi sopiva kaveri niin tulis pieniä Tiuhtipalleroita!!!

Lupailin niitä kuvia ja mietin, että voisin itsekin luoda gallerian... Ehkä tarttee oottaa, et Mikko tulee töistä ja neuvoo :D Mutta tässä nyt jotain maistiaisia....

 Satumaiset Sankarit
 Nooa läksyttää Pipsaa
Joo meni jakeluun, pois mun kimpusta!
 No mikä sille nyt tuli?
 Mä maalaistyttö oon :)
 Uidako vai eikö uida?
 Hyi kauhee mä oon märkä, mitä te teitte mulle?!
Uiminen onkin kivaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti