P-I-P-S-A, Pipsa Pipsasein, mä sanoin niin ja selväks tein...

Et pitäis hiljaa treenailla, ei enää saa pulista!!!! Samoilla ongelmilla siis mennään ;P

Onpas taas ollu hälinätä ettei oo ehtiny päivitellä, mutta kaiken tämän hälinän ja kiireen keskellä Jyväskyläänki tupsahti viimein talvi ja siitäkös ollaan Pipsan kanssa oltu innoissaan :) Pian päästään järven jäälle vempottamaan!!!! Koesuunnitelmat loppuvuodelle on nyt jäissä, kun joulukuun koeviikonlopulle tulikin yllättäen ohjelmaa. Noh, tammikuun alussa olis Pieksämäellä taas geimit, joten ehkä me sitten sinne. Ihan hyvä saada vähän aikaa nyt treenailun tuon kiljuapinan kanssa.. Meillähän oli se tokovalmennuksen loppukoe viime viikolla ja otin sen tosiaan sitten ihan kokeenomaisesti. Kovasti ei treenattu ennen sitä, vaan päätin mennä lähinnä kokeilemaan, että miten älämölö saatas pidettyä kurissa. Noh, lopputulemana loppukokeesta voi sanoa, että Pipsa osaa liikkeet hyvin, mutta vireen kanssa ollaan edelleen hakusessa.

Luoksepäästävyys 10. Meinas tosin heittäytyä selälleen myös Tuirelle. Tän kans pitää olla vähä jämptimpi ja harjotella vieraittein ihmisten kanssa, eihän tommone möyriminen käy laatuun :D

Paikalla makaaminen 8. Meni vasta toisella käskyllä maahan, mutta pitkästä aikaa tosi rauhallinen ja keskittyny makuu Lörbätsyltä, joten olin tosi tyytyväinen. Joku tuossa hallissa on, että ku on pakkasta, niin Pipsa ei vaan tykkää mennä makuulle siellä... Hmph..

Seuraaminen kytkettynä 9,5. Muistaakseni jäi alussa matkasta hetkeksi. Olis pitäny oottaa vielä hetki et on kans mukana ennen ku sanoin valmis. Hääräsi siinä ennen peruasentoon tuloa jotain omiaan eikä ollu ehtiny vielä keskittyä.

Seuraaminen taluttimetta 10. Vautsi mikä kontakti!!!! Jeee :) Tässä on nyt menty eteenpäin.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10. Varmaa Loora-menoa :)

Luoksetulo 10. Nii-iin, se on hyvä se luoksetulo vaikka Kuopiossa oli tuomari eri mieltä ;P

Seisominen seuraamisen yhteydessä 9. Sais pysähtyä napakammin ja tais vähä liikauttaa tassuaan ku tulin takas vierelle.

Estehyppy 9,5. Liikahti ku menin vierelle, muuten aika bueno.

Kokonaisvaikutus 8. Jep jep. Tuire sano, että sääli antaa vaan 8, kun tekeminen on niin hyvännäköstä, mutta se älämölö... Voi voi.. Kokeilin nyt vähän reilummin palkata Pipsaa liikkeitten välissä ja tästäkös se innostu entisestään... Alussa ei nimittäin siinä seuruussa piipahtanu ollenkaan, mutta sain omalla innostuneella palkkauksella sen sitten älämöimään seuraamisessa ja sitten vingahdettiinki aina liikkeellelähdöissä..

Voihan persus... Ilme oli siis nyt sitä mitä just kaivattiin viimeksi kokeessa, mutta tuo älämölö.. Miten mä saan sen olemaan hiljaa niin että se ei vaikuta yleisilmeeseen.. Tässäpä pulmaa.. Pitänee vaan jatkaa noita keinoja mitä on kasvattajaltaki tullu ja mitä ollaan kokeiltu. Josko sieltä se äänettömyys menis kaaliin joku päivä.. Eli tosiaan treeniä treeniä nyt ennen seuraavia koitoksia, ei niinkään liikkeitä vaan tuota virettä haetaan. Onhan se ihana, että toinen on niin täpinöissään, mut vähempiki riittäsi :P

No mutta siis kokonaisuudessaan saatiin loppukokeesta 188 pistettä, joten parannusta selkeästi :) Tietty koska koe ei ollu virallinen, niin mua ei jännittäny... Hmph... :D

Tuumausta

Pipsa irvistää kameralle :D

Mietittiin tuossa Mikon kanssa sitä Keski-Suomen tokorinkiin hakemista. Tämän viikonlopun kokeen jälkeen on kyllä semmonen olo, että rinki ei ehkä ole meitä varten. Treenaaminen ja tekeminen on Pipsan kanssa huippua ja kokeissa käyminen myös, kunhan löydetään lisää varmuutta. Ei semmoset isot geimit ole meitä varten :D Parempi siis jättää nyt väliin semmoset, sillä meille riittänee pienemmätkin kuviot :)

Kuopiossa ooteltiin omaa koevuoroa, jännityksestä huolimatta hymyilytti :)

Seuraavat tokokokeet on jo näköpiirissä, sitä ennen on kuitenkin möllitokot 28.11. päivä TT:n hallilla. Tässä on nyt reilu viikko aikaa saada ääntelyä enempi kuriin ja mennä testailemaan möllien muodossa missä mennään. Katotaan mennäänkö tämän vuoden puolella ennää kokeisiin, vai siirtyykö ens vuodelle. Pieksämäellä onneksi on kokeet melkein joka kuukausi, niin ehtiihän tuota. Kuitenkin sitä koularia tässä nyt metsästellään, koska varmuutta tarvitaan. Ei mikään kiire ees siirtyä avoimeen, osa liikkeistä on nimittäin ihan keskeneräisiä :D

Keväällä myös alkaa agsat taas, mutta ei ennen ku saadaan tuo Piipparin ääntely kuriin. Jos Pipsan päästäis sinne agsakentälle nyt, niin edessä olis loputon kiljumisen tie. Mutta agility kyllä houkuttelee tämän syksyisen tokottelun jälkeen tosi paljon!!!!! Mutta se on semmonen laji, joka vie meidät mennessään, joten tokoillaan nyt aluksi rauhassa ja haetaan sitä yhteistä tekemisen meininkiä rauhallisemman lajin parissa. Loorahan on kuitenki vielä ihan kakru, joten ehitään kyllä touhuta ja mennä vielä monen monituista vuotta! (Välillä sitä ihan unohtaa, että toinen on vielä kuitenki aika vaavi :D)

Yritettiin seisotusta, harjotusta tosiaan tarvitaan

Loppuvuodelle on varattu Pipsalle luustokuvaukset, niin siinäkin jännitystä tiedossa. Tammikuussa mennään Lahteen näytelmiin ja sinne tulee myös muita sankareita mukaan :) Voisi keväälle kyllä katsoa jonku toisenki näyttelyn sikäli mikäli Pipsan turkki pysyy hyvänä. Tästä tulikin mieleen, että pitänee kyllä harjotella näyttelyhommia taas pitkästä aikaa. Ja etenkin sitä porukassa juoksemista, kun kävi sillon kesällä tuuri ja oltiin Pipsan kans kaksistaan siellä kehässä ;)

Ihana jälleennäkeminen!

Jälkihommia ei ole otettu aikoihin.. Toko on vieny lähes kaiken ajan. Esineruutu on oikeastaan ainut, mitä on tässä "tokokoeuran" alettua tehty. Ja sehän Pipsalta luonnistuu :) Miksei esine etsintä voi olla oma lajinsa? Vai onko se??? Semmonen kävis meille ku nakutettu :) Haaveiluna olis myös päästä testaamaan paimennusta uudestaan. Aateltiin aluksi, että ei oo meiän juttu, mutta nyt jotenki on semmonen kutina tullu, että pitäs vielä toisen kerran päästä kokeilemaan joskos Pipsa lambeille syttysi. Myös vesipelastus olis huippua ja pitääkin ens kesälle katella josko Keski-Suomesta löytys porukkaa tähän. Hakuahan olis kans ihan huippu ottaa. Onkin ollu naapurin kans suunnitelmissa, mutta aina tulee jotain menoa. Pitänee ottaa kevään tavoitteeksi herätellä hakumeininkejä myös!

Hirveesti siis tekis mieli tehä kaikkea ;D Noh, vihdoin kesällä on sitte aikaa, kun saan tuon toisenki maisterin tehtyä ja vapaa-aika on oikeesti vapaa-aikaa!!!!!!

Ei uusi kamerakaan pysy näitten vauhtimimmien perässä :D

Pipsa pääsi eilen muuten pitkästä aikaa leikkimään Oilin kanssa :) Siinä oli palkkaa kokeen jälkeen kerrakseen, kun kaverukset pääsi temuamaan!

Jes jes jes!!!!!!!!!!

Tänään Kuopiossa mun oma ihanuus Pipsaloora ALO1 pistein 177. Kokonaisuudessaan oltiin neljänsiä, hävittiin kolmoselle puolella pisteellä ;P Tuomarina toimi Erkki Schemeikka, jonka arvostelut heitteli kyllä koirakoittain melkoisesti, mutta anyways olen todella supertyytyväinen meiän suoritukseen tänään. Ääntelyä oli ja haahuilua riitti, joten tässä vielä töitä riittää, mutta selkeästi suurin ongelma on mun jännittäminen. Menen jotenki ihan jäihin astuessani kehään... Karmeeta katottavaa, Mikko kuvasi taas videon ja voi voi.. Mä oon niin jäykkis.. Enkä oikein osaa Pipsaa palkata mitenkään liikkeitten välissä, kun pelkään sitä ääntelyä niin en taho innostaa.. No, tähän etsitään nyt ratkaisua. Toisaalta viimeksi kokeissa liikkuri meni semmosta kyytiä, että koiraa ei ees ehtiny palkata... No joka tapauksessa tässä lyhyesti ja ytimekkäästi pisteet.

Luoksepäästävyys 10. Pipsa jostain syystä on miehille tosi lälläri ja päätti sitten kellahtaa tuomarille selälleen... :D Noh, tuomari oli armollinen ja antoi silti täydet. Loora on kyllä niin hyvä mielistelijä ;P

Paikalla makaaminen 10. Heti alusta lonkalle, vähän nuuhki maata, mutta kaiken kaikkiaan skarppina mutta rauhallisena makoili. Vähän kiinnosti katella yleisöä, mutta Pipsalta ihan huippu paikalla olo. Tommosia suorituksia lisää kiitos!

Seuraaminen kytkettynä 8. Heti kehään ku mentiin Pipsa alko nuuhkimaan maata. Siinä meni hetki kootessa pakkaa ja vähän pipariksi meni seuruun alku. Lopusta oli ihan ok, mutta ei tosiaan semmosta tasoa ollenkaan mitä Pipsalla yleensä. Itte oisin antanu paljon vähemmän.

Seuraaminen taluttimetta 8,5. Joo oli paljon parempi kyllä, mutta ekassa täyskäännöksessä Pipsa jäi tuijottamaan mainosjulisteen koiraa?!?!?!? :D Hyvä ku käännyin kattoo et mihin se jäi, niin yks vaan tapitti ihmeissään kattoa mainoksen koiraa :D Voihan höhlä :D Lopusta oli tosi hyvää seuruuta kontakteineen.. Noi alut on selkeästi meille jotenki vaikeita, Pipsa vinkasee lähdössä ja sitte haahuilee... Joku karmee virhe on jossain vaiheessa tehty ja nyt sitten siitä maksetaan.. Noh, pläänit on tätä varten ja eteenpäin on menty jo parin viikon sisällä, joten toivotaan, että tämä saadaan korjattua.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10. Tästä olen huippuylpeä!!!!!! Viimeksi meni nollille ja tänään Pipsa näytti, että kyllä tää liike on oikeasti hänen bravuuri!!! JEEEEE :) Ei oo menny maahanmenosulkeiset hukkaan ;)

Luoksetulo 8. Tästä lähti pisteitä koska koiran tassut tuli mun jalkojen päälle ja kuulemma törmäsi... No ei törmänny... Mutta haukahti pienesti perusasentoon tullessa... Paula ja Mikko oli molemmat sitä mieltä, että luoksetulo oli hyvä. Tuntui vähän et tuomari ei tykänny et Pipsa tuli eteen.. Kaikilla muilla koira tuli sivulle ja siellä saatiin ihan surkeistaki suorituksista parempia ku meiän suorituksesta.. Nooh. Oli miten oli, ei mua haittaa :D Pitänee vähän miettiä sitä paikkaa tuossa eessä et mihin sen Pipsan pitäs pysähtyä.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 8,5. Vähän tassutteli, ei ollu niin jämäkkä pysähdys ja vähän liikahti vielä kun palasin vierelle.

Estehyppy 9. Vähän haparointia esteen takana, muuten oli kyllä hyvä. Ja tällä kertaa pidin huolta ettei Pipsa mee kehän ulkopuolelle ;)

Kokonaisvaikutus 8. Ääntelystä ja haahuilusta lähti pari pistettä. Ihan ymmärrettävää kyllä.

On tässä vielä työtä paljon edessä, mutta kyllä nyt tuli uskoa tähän hommaan, et kyl me jotaki osataan :) Mulla vielä pitkä tie eessä et opin pitää jännityksen kurissa ja keskityn koiraan enkä itteeni. Mutta kerta kaikkiaan Pipsa on kyllä huippu <3

Kohti seuraavia koitoksia!

Jes sinne meni ilmot Kuopion kokeeseen 17.11.2012. Ei jäädä tuleen makaamaan vaan heti uutta perään, niin ei nouse kynnys lähteä kokeisiin. Joulukuullekin on yhet kokeet ja tokoringin näyttökoe. Vielä kun suoriutuisin myös kaikista opiskelu- ja työkuvioista samanlaisella tarmolla, niin joulukin tulis joskus ;P Nyt pukkaa kyllä kiirettä joka tuutista :D Onneksi nämä koirahommat on kuitenkin suhteessa kevyitä ja Pipsaloora saa aina hyvälle tuulelle :)

Sunnuntaina pidettiin maahanmenon ja paikkamakuun sulkeisia ja Loora etevänä esitteli kuinka hienosti menee perusasennosta maahan ja liikkeestä maahan. Jes jes.. Huomenna hallille katsomaan, että vieläkö on yhtä etevää touhua. Palataanpa seuraavan kerran sitten niihin hallitreeneihin :)

Pieksämäellä mutkin

Nyt on sitten korkattu se tokoura ekoilla kisoilla ja karmee, että jännitti. Ja ihan turhaan.. Pilasi kyllä suoritusta, ei niinkään koiran vaan mun :D Pipsa siis ALO2 pistein 155, tuomarina oma Taitavien tassujen kouluttajamme Tuire Marjamäki. Kokonaisuudessaan oltiin 15 koirakosta kuudensia, joten sinänsä ei huono ja näin pettymyksen nielleenä täytyy sanoa, että menihän se ekaksi kokeeksi ihan hyvin ottaen huomioon kuinka kuutamolla mä olin. Palataan nyt vielä meiän mokailuihin, vaikka koko automatkan takasi kotiin kävin kyllä yksityiskohtasesti Mikolle läpi, että mitä olis pitäny toisin tehä ja missä meni pieleen :D

Mentiin tosi hyvissä ajoin koepaikalle ja koska pelkäsin sitä piippailua ja ääntelyä niin paljon, niin ihan reilusti Pipsaa väsytin ennen omaa suoritusta.. Meni sitten vissiin vähän yli, tai sitten juuri meidän edeltävän koirakon vinkuva lelu pilasi vireen, koska Pipsahan rakastaa kaikkia vinkuvia leluja ja olisi mielellään ottanut sen siitä maasta hallin ulkoa, missä se odotti sen aikaa kun meitä edeltävä koirakko suoritti omaa osuuttaan.. No tämä nyt sitten näistä selityksistä. Kaikki muu menikin ihan mun piikkiin, myönnetään :D

Luoksepäästävyys 10. Tässä ei kyllä ollu mitään ongelmaa. Pipsa nätisti istua tapitti ja häntä huiskas ku mikä ku Tuire tuli kattomaan hampaat, mutta hyvin malttoi neiti olla eikä alkanu pusuttelemaan ja otti hyvin kontaktia heti kun Tuire siitä lähti.

Paikalla makaaminen 7. Tässä oli nyt onnetar matkassa, sillä ekalla yrittämällä Pipsa ei mennyt perusasennosta maahan!?!?!? Whaaaat.... Tätä se ei ole tehny puoleen vuoteen, joten en ihan odottanu tätä varsinki ku keskiviikkona treeneissä kaameessa häiriössä paikkamakuu oli ihan superi. No, muahan jännitti ihan kaameesti ja Pipsa kai oli vähän hämillään ku otin hihnan tässä vaiheessa ennen paikkamakuuta irti.. Ei tajunnu, että tässä ny aletaan oikeesti jotain liikettä suorittamaan. Päätti sitten tästä lähteä moikkamaan vielä liikkuria... Eikun koira takas ja toisella menikin sitten maahan. Tästä olis varmaan tullu maailman paskimmat pisteet, mutta sitten viereinen uros ei vaan voinu vastustaa Pipsaa ja päätti mennä nuuskimaan Pipsan takapuolta... Hmm.... Pipsa pysyi kyllä nätisti maassa, mutta lähti sitten liikkeelle, kun tämän uroksen omistaja lähti koiraansa ottamaan kiinni. Se siitä paikkamakuusta.

Meni siis uusiksi koko touhu ja tällä kertaa tahdoin pitää huolta, että Pipsa kans menee ekalla käskyllä maahan ja kumarruin, josta sitten lähti pisteitä. Tein tämän ihan tietoisena valintana, koska olin hävetä silmät päästä sitä ekaa rallattelua. Tässä toisessa makuussa lähtikin sitten kolme koiraa makuusta Pipsan vierestä, josta Pipsa sitten alkoi piipittelemään, josta myös tuli pistevähennyksiä. Mutta pysyi sentään paikallaan. Mikko kertoi, että kisakatsomossa ihmeteltiin kun meidän pisteet ei menny nollille sillon heti alussa, mutta Pipsahan siis lähti ennen ku  meiltä oli kysytty ollaanko valmiita.. No ei oltu ei.. Siinä vaiheessa kun Pipsa karkas lapasesta niin aattelin, että ei olla valmiita kyllä koko kokeeseen... No pakko oli sitten keräillä homma kasaan kuitenkin. Toivon, että meiän sähläys ei sitten pilannu näitten muitten suoritusta..

Oltiin kymmenensiä, joten odottelua riitti ja sain hyvin Pipsan vireen haltuun. Kunnes tosiaan se meitä edeltävä koirakko alkoi leikkimään sillä vinkulelullaan.. Mutta syytä oli minussakin, koska väsytin Pipsaa liian kauan. Vähempiki olis riittäny.. Eli my bad se kuitenki oli.. Ja eipä ne mun yritykset sitte auttanu, vaan kyllähän se päästeli kiljumisia liikkeellelähdöissä.. Pystyin sentään pitämään naaman peruslukemilla, vaikka hävetti tämäkin. Keskiviikkona treeneissä oltiin nimittäin ihan hipihiljaa....

Seuraaminen kytkettynä 8,5. Putosi matkasta ekassa käännöksessä, se tuli ihan parin askeleen jälkeen ja itsekin tätä yllätyin. Kontakti ei tossa hihnassa kulkemisessa oo koskaan ollu mikää hyvä ilman namuapuja, joten siitäki rokotusta.

Seuraaminen taluttimetta 9. Tässä lopussa jäi katsomaan katsomossa istuvia ihmisiä ja varmaan vähä haahuilua. Mutta muuten oli kyllä hyvää kontaktia ja jämptiä Pipsamaista menoa. Vielä kun ne alun kiljumiset sais kuriin.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0. Jep jep.. Tämän liikkeen kanssa ollu välillä ongelmia ja tällä kertaa sitten tuli aivopieru ja Pipsa jäi seisomaan vaikka kuinka ponnekkaasti komensinkin.. Olin varma, että menee maahan joten en sen enempää miettiny asiaa ja olin kyllä pettyny ku kuulin ettei menny maahan.. Voi voi..

No pettymyksen perään tulikin sitten luoksetulo 10. Varmaa Pipsan toimintaa. Tuli hyvin eteen ja perusasento oli suora. Tämä on sen vahvin liike kyllä selkeästi ollu aina. Kun autossa kävin läpi fiiliksiä niin piristin itseäni ajattelemalla, että kaikista näistä tokoliikkeistä tämä on kuitenkin se tärkein, koska sitä tarvitaan oikeassa elämässä :D

Ja kun Pipsa oli jo harjotellu tuota seisomista seuraamisen yhteydessä, niin siitähän tuli sitten 9. Tästä vähennystä koska tais vähä tassu liikahtaa ja no en tiiä kuinka napakasti pysähty.

Sitten meidän emämokaan... Jotenkin olin niin helpottunu, että enää yksi liike eli estehyppy jäljellä ja sanoin Pipsalle edellisen liikkeen lopuksi "vapaa", niin Miss Pipsaloora oli sitä mieltä et tää homma oli tässä ja hän häippäsee.. Meni siis koealueen ulkopuolelle, josta rapsahti -4 kokonaisvaikutuksesta thank you very much. Mä olin jotenki iha frozen ku näin, että Pipsa lähti vähä haahuilemaan sen mun vapautuksen jälkeen, etten vaan tarpeeksi nopeasti ja pontevasti reagoinu tähän ja ottanu koiraa haltuun.. Olin varmaan jännityksestä niin lamaantunu etten ajatellu selkeästi :D En tajua.. My bad ja harmittaa, koska kokonaisvaikutus oli ollu 9, mutta nyt siitä lähti se NELJÄ PISTETTÄ!!!!!! ARGH!!!! Että voi olla vihainen itselleen...

No mutta sain siis Pipsan kuitenkin vielä estehypylle, josta 9. Vähän tepastelua siellä esteen toisella puolella, mutta paljon parempi ku keskiviikkona treeneissä millon esim istu heti ku tulin vierelle. Joten ok.

Noh, ekat fiilikset oli itkupotkuraivarit, mut en kehannu siellä ulkona alkaa riehumaan ja päädyin toteamaan et hei mä en kuollu siihen jännitykseen :D Harmittaa tommoset typerät virheet ja että piti jännittää niin, että ei sitten ollu koira siinä paikkamakuussa yhtää hallussa.. Tätä pitää ny enempi treenata et mennään vaan kentälle tai halliin ja suoraan paikkamakuuseen koira. Yleensä kuitenki jotain tehää ennen paikkamakuuta, joten Pipsa aatteli vähä lämmitellä ja käydä moikkaamassa myös sen liikkurin.. Voi voi..

Ja tietty se ääntely on saatava kuriin. Kokonaisvaikutuksesta lähti siis se yks piste sen ääntelyn takia. Damn it ku sain sen keskiviikkona oleen niin hiljaa. Mutta tätä nyt työstetään ja onneks ensi keskiviikkona mennään taas Tuiren koulutukseen, niin voi itse tuomari ruotia meiän kanssa, että mikä meni pieleen. Ja tietty tuo liikkeestä maahan pitää nyt rakentaa ihan alusta. Ei tommosia aivopieruja enää. Jos Pipsa olis tehny sen varmaan tapaansa niin siitä olis sitte se ykkönen tullu. Onneksi Pipsa siis päätti vielä tehä ton grande finalen ja kävästä siellä kehän ulkopuolella, että lähti myös se neljä pistettä, niin ei jääny ykköstulos pisteen päähän. Se olis ehkä ottanu kupoliin vielä enempi.

Kyllähän tästä kokeesta oppi paljon. Suoraan sanottuna ottaa luonnon päälle tämmöselle perfektionistille, mutta no can do ku face the music. Harmittaa vaan ku Pipsassa on sitä potentiaalia niin kovasti, kuitenkin teki tosi hyvällä ilmeellä ja innokkaasti, mutta ku emäntänä tämmönen tohelo, niin eipä ihmetytä noi pisteet :P Mietin että laitan kohta Mikon tonne tokokentille, niin tulee jotain tuloksiaki.

Mutta perfektionistihan ei voi kyllä luovuttaa, joten eikun sitä ykköstä metsästämään vaan seuraaviin kisoihin. Ens kerralla ei oo niin uutta ja jännää, joten toivon mukaan oon enempi kartalla. Ja tiedänpä sitten senkin, että liikkeet menee ihan peräjälkeen joten parempi pitää koira koko ajan hallussa eikä vapauttaa missään vaiheessa. Mentiin nimittäin semmosta tahtia, että oksat pois. En joka liikkeen jälkeen ehtiny yhtää hyvitellä Pipsaa, kun jo jatkettiin. No sepä ei näyttäny kyllä Pipsaa hetkauttavan. Ei kaivannu mun kehuja... :D

Tässäpä sitä opetellaan tätä touhua. Piipparimme on kyllä ihana, onneksi se kestää mun mokailut kuitenki aika hyvin ja on suopea, joten sen kanssa on hyvä harjotella tätä tokotouhua. Ihana, että siinä oli intoa tehä vaikka niitä namuja ei tippunu. Palkkaamattomuutta siis kestää jo tosi hyvin. Nyt vielä se ääntely kuntoon ja lisää kokeenomaisia treenejä ja tietty lisää niitä kokeita. Onneksi raivasin tota mun kalenteria vähän, niin ehtiikin tekemään koiran kans enempi. Paitsi ens viikko näyttää, että onko mun kalenteri kohta taas ihan pullollaan... Muutoksia ilmassa ;)

Tässä vielä kuva meidän ihanasta Pipsaloorasta kokeen jälkeen. Oli varmaan rankkaa yrittää pitää emäntä kasassa siellä kokeissa ja meni kaikki energia pitäessä mun jännitystä aisoissa :D Voi toista. On se vaan ihana <3