Haaste

Saatiin Annelta tämmönen haaste, niin tottahan me tämmöseen ehitään vastata ;D

1. Kuvaile koiraasi/kutakin koiraasi kolmella sanalla.
Voi näitä tulis mieleen vaikka kuinka monta, mutta sanotaan hulvaton, söpö ja vauhdikas.

2. Mikä on koirasi ärsyttävin tapa?
Pipsa tietää mitä lootaa me kaukosäätimellä osotetaan, jos tahdotaan vaihtaa kanavaa jne. Kun neiti haluaa huomiota, se menee istumaan lootan eteen, niin ettei kanavia voi vaihtaa :D Toisaalta tämä on myös äärimmäisen huvittavaa :D Toinen mikä on usein hyvin hermoja raastavaa on ääntely treenatessa.

3. Mihin koiraharrastuksiin olet tutustunut? Mikä miellyttää eniten?
Ollaan kokeiltu jälkeä, hakua, paimennusta, tokoa, vepeä ja agilityä. Tokossa nyt on jotain, en tiedä mikä siinä on... :D Se vaan on mukavaa, mutta sitten taas toisaalta todella ärsyttävää, kun kaiken pitää mennä just eikä melkein. Ehkä perfektionismini kuitenkin pääsee jotenkin tässä lajissa kukoistamaan ja sen vuoksi siitä tykkään... Kaikista lajeista olen kyllä tykänny ja agility siintää haaveissa, että josko me sitäkin jossain vaiheessa harrastettaisiin.

4. Miten päädyit omaan koirarotuusi?
Ajatuksena oli saada harrastuskoira, josta olisi moneen lajiin ja joka on aktiivinen ja nauttii tehdä asioita yhdessä ihmisen kanssa. Toisaalta itse myös tykkään haasteista, joten bortsu tuntui juuri sopivalta pakkaukselta. Ja onhan ne vaan syötävän söpöjä ja upeita ja viisaita :) Jotenkin se oli myös pitkään aika selviö, että bortsu otetaan. Todella pitkään haaveilin bortsusta, mutta tietysti mietitytti, että pysyykö niin aktiivisen koiran perässä. Tähän mennessä on kyllä ihan hyvin pysytty perässä ;)

5. Minkä rotuista koiraa et ottaisi? Miksi?
No en mitään lelukoiraa, mutta jos niistä nyt yksi pitää valita niin sanotaan vaikka chihuahua. Ensinnäkin ihan liian pieni, tykkään, että koira on koiran kokoinen. Niillä on myös maine karmeina räkyttävinä äksyinä pikku otuksina... Pahoittelut kaikille chihujen omistajille :D

6. Minkälainen koirasi olisi ihmisenä?
Kaikkien kaveri ja ainainen vitsien kertoja :D Ehkä vähän snobi myös... :D Ja joka paikan höylä, monta projektia päällekkäin ja aina menossa joka paikkaan.

7. Mikä on kallein asia, jonka olet koirasi takia hankkinut?
Taidettiinpa hankkia ilmastoitu auto, kun koira tuli ;D

8. Mikä koirastasi on parasta, mistä se innostuu kaikkein eniten?
Ruoka on ihan parasta. Sitä voisi syödä aina ja aina vaan ;) Ja tieysti kaiken maailman pallot on ihania.

9. Mikä koirassasi on parasta?
Into tehdä kaikkea täysillä oli se sitten tokoa, vapaana juoksemista tai nukkumista. Pipsa osaa nauttia joka hetkestä. On opettanu paljon myös itselle, kuinka pienet hetket on arvokkaita ja niistä tulis nauttia täysin siemauksin.

10. Millainen pentu koirasi oli?
Söpö pieni riiviö. Aika kiltti ja helppo, vaikkakin rasavillikausiakin oli. Oppi todella nopeasti.

11. Mistä olet joutunut luopumaan koirasi takia?
Ainaisesta laiskottelusta ja tunkkasesta sisäilmasta? Nyt kun ajattelee aikaa ennen Pipsaa, niin voi hyvänen aika, että oli varmaan tylsää. Ei mitään tekemistä ikinä. Lenkille ei huvittanu lähteä koskaan, kun taas nykysin sitä oikeen oottaa, että pääsee välillä koiran kanssa ulos tuulettumaan. Jos jostakin olen joutunu luopumaan, niin eipä ainakaan kaduta tippaakaan :)


Laitetaanpas haastetta eteenpäin Ninjalle, Sannalle ja Jennille.

“Ohjeet haastetuille: Jokaisen haastetun tulee vastata niihin 11 kysymykseen, jotka haastaja on esittänyt ja postata ne blogissaan. Valitse sitten muutama uusi haastateltava ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä, joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait haasteen."

Kysymykset:
1. Mikä on arvokkainta mitä koirasi on tuhonnut?
2. Milloin koirasi on omimmillaan?
3. Mikä on paras saavutuksesi koirasi kanssa?
4. Mistä koirasi motivoituu parhaiten?
5. Ketä julkkista koirasi muistuttaa?
6. Mitä olet oppinut koiraltasi?
7. Saako koirasi nukkua sängyssäsi?
8. Jos koirasi saisi valita, mitä hän tekisi mieluiten?
9. Mitä ominaisuuksia arvostat koirassasi?
10. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, montako lempinimeä koirallasi on?
11. Mikä on koirasi motto?
 

Pulmia jos jonkinmoisia

No jopas taas aika menee siivillä eikä ennätä tänne tulla kauheesti jorisemaan :D Tässä vihdoin ja viimein kuva Pipsasta toppatakissaan! Eipä ole tullu kauheasti takkia käytettyä, kun ei oo ollu pakkasia. Noh vielä on talvea jäljellä, joten toivoa on!!

Tuli treeneihin taukoa, kun meikällä on ollu migreeniä taas kahden vuoden tauon jälkeen. Nyt onneksi on lääkitys kunnossa ja viime viikolla päästiinkin taas mukaan treenilöimään. Meillä vaan nuo hallilla treenaamiset menee nyt siihen, että pidetään kivaa, sillä Pipsa ei oikein viihdy hallissa... Tämä johtuu kolisevista agilityesteistä. Kolmannella kentällä nimittäin on aina aksatreenit samaan aikaan ja kun eihän Piipi sinne nää mitä siellä tapahtuu ja hallin seinistä kaikuu kauhee räminä, niin se on Piipparista ihan sietämätöntä... Et jos jäi epäselväksi, niin nyt ei oo epäselvää et Pipsa on paukkuarka.

Kun mentiin ensimmäisiin treeneihin tammikuussa, niin Pipsalla oli vielä valeraskaus ja aattelin, et se alun arkuus johtu lähinnä siitä ja just ku mentiin sisälle niin pamahti joku keinu siinä viereisellä kentällä. Kuitenkin sen jälkeen saatiin hyvät treenit ja äänet unohtu. Toisetki treenit meni muistaakseni ihan mukavasti. Mutta nyt taas on alkanu tuota ääniarkuutta ilmaantua. Onneksi pallo on paras ja sen nähtyään Pipsa unohtaa ne paukkeet. Olen siis yrittäny keksiä semmosta tekemistä, ettei Pipsa ehi huomata ja miettiä mitään ääniä. Tämä on kyllä toiminu, mutta tässä vaan on sitten ongelmana se, että neiti kuumuu ihan kaameisiin atmosfääreihin, niin yritäpä siinä sitten sen jälkeen treenata.. Hyvät neuvot olis kyllä nyt tarpeen.. Meillä olis mölli parin viikon päästä, mutta tuskin voidaan siihen osallistua, kun ei siitä mitään tulis jos siellä joku esteitä paukuttaa samaan aikaan.. Ja tässä on enää yhet treenit välissä... Damn it... Ihan ku se ääntely ja piippailu ei ois ollu meille tarpeeksi, niin nyt vielä tämäkin.. Kyllä näyttää kokeet hyvin kaukaisilta tässä vaiheessa..

Eniten harmittaa tietty Pipsan puolesta, että miten siitä nyt on tommonen arkajalka yhtäkkiä tullu.. Joo ne isot aseen paukkeet oli kamalia, mutta että nyt nuokin... Ei ole kiva viedä koiraa väkisin semmoseen paikkaan missä se ei viihdy.. Tosin kyllähän se sitten viihtyy siellä kentällä rallatellen, kun on touhuttu aluksi.. Jaa-a, en tiiä kyllä oikeen mitä tehdä... Aika kalliiksi tulis myös se, että varais kentän ja menis vaan aina kuulostelemaan ja touhuamaan omiaan, kun toiset aksaa.. Enkä tiiä mitä koko agilitystä nyt enää tulee... Uskaltaako sitä lähteä edes koittamaan enää...

Muutoin elämä Pipsan kanssa on kyllä helppoa. Ollu ihan superia päästä tuohon järven jäälle ja päästää toinen vapaana juoksemaan. Pipsa on kyllä todella kuuliainen eikä lähe ihmisiä tai muita koiria tervehtimään ilman lupaa, pysyy siis todella hyvin hanskassa. Kotitreeneissä seuruu on nyt menny eteenpäin ja on välillä jopa hyvinkin mallikasta. Vieläkin pitäs enempi osata treenejä aloittaessa kanavoida Pipsan energiaa jotenki, ettei aina pitäs alottaa treenejä muistelemalla et kuinka oltiin hiljaa :D Mutta tässäkin on kuitenkin edistystä eikä enää tartte niin usein muistutella :D

Alokasluokan liikkeet on kyllä hallussa ja niin tuntunee olevan avoimenkin. Pääsisi nyt vaan oikeesti kunnolla treenaamaan tuolla hallilla. Ryhmässä paikka makuuta ei olla otettu, koska yleensä ihmiset haluaa ottaa sen heti alussa, niin se ei taas meillä onnistu kun ensin pitäs saada neiti unohtamaan ne paukkeet. Pitääkö tässä jotain siedätyshoitoa alkaa miettiä vai mitä.. En tiiä.. Olis kiva keskiviikkona kyllä jotenki saada tuo otus haltuun ja ihan huippua ois jos päästäs niihin mölleihin osallistumaan.

Makoset unet pyykkitelineen alla

Ostetaan treenimotivaatiota sekä äänetön bortsuotus

Onpas jääny kyllä tämä blogin päivittäminen. Töitä ja opintoja jajajaja kaikkea mahollista ollu.. Seliseli ja niin edelleen :D Tulevana viestinnän ammattilaisena tutustuin eilen Twitterin käyttöön (konservatiivisena olen vältellyt koko hommaa, mutta nyt sitten päätin ottaa selvää niin tiedän ees mistä on kyse) ja mietin jopa, että tulisko sinne helpommin päivitettyä tekemisistä :D Tjaa-a.

No mutta treenirintamalla ei mitään uutta. Tokosteltu on, mutta pienissä erissä. Ääntelyyn puututaan edelleen ja sitä ilmenee edelleen.. Loputon suo, mikä vie kyllä motivaatiota lähtee mihinkää kisoihin enää ever.. Pipsan tekeminen muuten on tosi hienoa, mutta kun välillä pääsee onnen kiljahdusta.. Tosi sääli mennä toista torumaan koko ajan vaikka muuten tekee niin hienosti. Noh, kai tässä jotain edistystä on tapahtunu mene ja tiedä sitten.. Ollu vähän motivaatio kateissa ja no aikakin melko kortilla. Pitänee taas terästäytyä ja laittaa vaan kisailmot menemään ja metsästää se koulari sieltä! Sitä ennen ei mennä mihinkään agiliitelemään, näin olen päättäny.... :D Yks asia kerrallaan niin hyvä tulee.

Viime viikolla ei käyty hallitreeneissä, kun olin iha rikki, poikki, loppu ja pinossa sekä pienessä kuumeessa, mutta tänään olis treenit ja olen miettiny myös tarkkaan mitä tehään ja kuinka. Tarkoituksena tehä niin yltiöhelpot lälläritreenit ku olla ja voi niin ettei ääntä synny yhtään. Katotaan sitte miten menee. Ja nyt yritän pysyäkin päätöksessä enkä ala liikaa harppomaan ja vaikeuttamaan. Hitaasti hyvä tulee ja sitä rataa.

Muutoin ollaan päivittäin usean kerran käyty jäällä humputtelemassa, kuten meillä ruukataan sanoa :D Pipsasta on ihan huippua kiertää keppejä ja pylväitä tms ja tästä palkkana damin rettuutusta. Siis ihan huippua! Kunpa nyt pysyis lumet ja pakkaset, että saatais mahollisimman pitkään nauttia tuosta vapaudesta jäällä. Tosin onhan se tuonut mukanaan hihnassa sinkoilevan ja kurittoman bortsuotuksen... Välillä pitäny kyllä olla itsepintainen eikä mennä helpoimman kautta, vaan käydä myös niitä hihnalenkkejä, ettei ihan unohu kuinka hihnassa mennään.

Ja pahoittelut äitille, joka tahtois kuvan Pipsasta uudessa toppatakissaan. En oo vieläkään ottanu kuvaa... Mutta onhan se kyllä söpö siinä takissaan... Huppu ja kaikki :)

Parasta A-luokkaa!

Tänään tuli Kennelliiton lausunto Pipsan lonkista ja kyynäristä ja puhtaat paperithan sieltä tuli :) A/A ja 0/0!!!! JEEEEEEEE :)

Eilen alkoi myös bortsu+kelpie-treenit Jattilassa ja käytiin Pipsan kanssa jotakin hyörimässä. Tosi mukavan olosta porukkaa, joten varmasti tulee hyvät viikottaiset treenit! Meillä tosin meinas meni lörinäksi heti alkuunsa, kun tuo valeraskaudesta kärsivä Lörbätsyippä on nyt tosi ääniherkkä, niin just kolahti joku tosi kovasti kun mentiin sisälle. Loorahan pisti sitten tassut maahan ja oli sitä mieltä et tämmöseen kaameeseen paikkaan hän ei kyllä tule! Ollaan oltu hallissa ennenkin, joten aattelin et tämmöstä mamoilua ei nyt sallita! Onneksi olin ottanu Pipsan lempparidamin mukaan, niin jopa unohtu pelkäämiset kun dami lennähti. Siitäpä sitten tulikin virtaa vähän liikaakin ja meni oikeastaan leikkitreeneiksi koko touhu, mutta hyvä näin niin ei jääny mitn kammoja paikkaa kohtaan.

Rokin kanssa samaan aikaan treenattiin ja Pipsa hyvin kyllä pysy kontaktissa, kunnes Rokille heitettiin kapulaa... Kröhm... Loorahan meni pätevänä sen kapulan sitten noutamaan.. Voi voi.. No sitten kateltiinki yhdessä kun Rokille heitettiin kapulaa. Ihme ja kumma, mutta Pipsa ei alkanu kiljumaan kapulan perään vaikken päästäny sitä hakemaan. Hyvä näin. Ääntely viime vuodesta on selkeästi vähentyny, mutta koska nyt meni leikkiessä nuo treenit, niin en kovin ottanu mitään liikkeitä kunnolla, ettei nyt tuu heti mokattua ku toinen osaa olla hiljaa. Ens viikolle teen kunnon treenisuunnitelman mitä tehään, tää kerta ny meni vähä pööpöillessä.

Tänä aamuna otettiinki olkkaritreenit ja Pipsalla meni hyvin ääneti touhut. Vähän lisää säpäkkyyttä saatiin liikkeestä seisomiseen ja parempaa kontaktia seuruuseen. Katsotaan miten saan nämä hyvät jutut siirtymään myös tuonne treenikentälle sitten.

Sunnuntaina olis sitten se Lahden ryhmänäyttely. Ollaan tasan kerran otettu ringissä juoksua Pipsan kanssa :D Seisomisen se muistaa kyllä hyvin ja ihan ok käyttäytyy näyttelyhihnassa, mutta häntä sojotti kyllä ihan pystyssä.. Asiaan luultavasti vaikutti, että otin tämän lyhkäsen harjotuksen heti sen jälkeen ku oltiin oltu jäällä damin kanssa leikkimässä, niin neiti oli niin polleeta tyttöä että huhhuh.. Noh, emme ota ressiä näyttelystä, menee miten menee ja häntä joko sojottaa tai ei :D Meistä Pipsa on ihanin ja kaunein koira oli häntä pystyssä tai ei ;)

Lomalla!

Vaikkakaan blogiin ei ole tullu päivityksiä, ei se tarkoita sitä ettei täällä tapahtuisi :) Piti vain päästää ittensä lomalle tietokoneen äärestä kun alko tuolla lavoissa jo kolottaa työnteko niin, ettei jaksanu hiirtä pidellä kädessä. Loma onkin tehny hyvää, niin mulle kuin Pipsaloorallekin! Nimittäin se vinkuna ja ulina treeneissä on nyt kadonnut, toivottavasti lopullisesti!!!!

Joulukuussa oli tarkotus mennä tosiaan kokeisiin, mutta sitten yllättäen tulikin hautajaiset samalle viikonlopulle, niin jäi sitten kokeet. Siispä päätin, että nyt pidetään vähän treenitaukoa ja keskitytään vaan rentoilemaan! Tämä treenitauko on selkeästi tehny nyt ihmeitä, sillä Looralaisuus keskittyy treeneissä nyt keväältä tuttuun tapaansa HILJAISESTI, mutta innokkaasti!!! Ei silti riemuita vielä, vaan yritetään nyt kaikin keinoin olla nostattamatta intoa liikaa ja katsotaan josko se ääntely tosiaan olisi historiaa! Ollaan me jotain treenailtu joulukuussakin, sillä hihnalenkkeilyä tietty pitäny uusiksi treenata, kun neidin muisti katoa sitä mukaa kun lunta tulee lisää ja lisää. Nyt ollaan taas onneksi saatu emäntä kuriin ja lenkit sujuu hyvin!

Kitkajärven jäällä

Pipsa kävi lonkka, kyynärä ja silmäkuvauksissa Lahdessa joulukuun lopulla ja kaikki näytti terveeltä. Nyt odotellaan vielä virallista lausuntoa, mutta lonkat lähti A:na ja kyynärät nollina. Silmissäkään ei ollu mitään :) Voinemme siis rauhassa jatkaa agilitya ens keväänä. Sitä ennen kuitenkin tavoitteena saada se TK1 ja kokeetkin on katsottuna jo valmiiksi keväälle! Niin ja kun ollaan ihmetelty noita Pipsan nisiä, niin selvisipä sekin tuolla kuvausreissulla, että neidillä on valeraskaus. Noh, se ei ole onneksi vaikuttanu Pipsaan sen kummemmin. Välillä pitää vähän petiä tehä, mutta muuten tuntunee olevan ihan normaali hömppä itsensä :)

Treeneistä sen verran, että nyt tammikuussa vihdoin alkaa Keski-Suomen bortsut ja kelpiet aktivoitumaan ja meillä on oma treenivuoro Jattilassa :D JEEEE!!! Lisäksi TT:n kouluttaja vähän valotti, että keväällä ehkä tulee avoimen luokan koulutusryhmä ja ollaankin alustavasti jo sinne ilmoittauduttu. Toivon mukaan ryhmä tulee kasaan, niin saadaan ne loputkin avoimen luokan liikkeet kasaan ja jos syksyllä saisi sen toisen koularin :)

Reilun viikon päästä meidät näkeekin näyttelymeiningeissä Lahdessa :) Sinne tulee suurin osa sankareista, joten pyörähdetään myös kasvattajaluokassa! Pitäisikin alkaa muistuttelemaan Looralle sitä kehäkävelyä. Seisomista muistuttelin eilen ja hyvinpä se sen muisti vaikka ei oo näitä näyttelyhommia sitten heinäkuun otettukaan ;)

Tiuhtin ilme kertoo kaiken :D

Meidän joululoma on mennyt oikein mukavasti. Mentiin taas Kuusamoon ja kun siellä paukkui kauheat pakkaset, niin oli porukoitten Tiuhti pohjanpystis myös meiningeissä mukana sisällä. Tytöt tuli juttuun hyvin aina niin kauan, kun Pipsa ei menny liian lähelle Tiuhtia :D Tiuhti ei oikeen ymmärtäny tommosen bortsutohottajan perään eikä liiemmin innostunut leikkimään vaikka Pipsa kuinka kiltisti pyysi! No Pipsalle tosin oli leikkiä jo pelkästään se, että se ajatti Tiuhtia ympäri taloa ;D Päivien mittaan Tiuhti alkoi sietämään kaveria ja välillä jopa sivistyneesti olivat vieretysten. Ylimpiä ystävyksiä neideistä ei kuitenkaan tullu, mutta oli hienoa, että ei mitään rähinöitä syntyny vaan osasivat molemmat antaa toisilleen tilaa olla.

Pipsa tykkäs niin kovasti avata lahjoja, että innostui "auttamaan" muakin parin paketin kanssa ;)

Sehän onkin jotain namia!!

Uusi vuosi meni sitten Lammilla Mikon porukoilla. Pahimmat paukkeet kahdentoista aikaan sai Pipsan varuilleen, mutta väsymys vei voiton jo silloin, joten ilta menikin suurimmaksi osaksi Looralla nukkuen :) Onneksi suurin osa paukkeista oli hyvin vaimeita, eikä kukaan siinä lähistöllä paukuttelutkaan, niin saatiin viettää ilta rauhassa. Suurimmaksi osaksi Pipsa ei edes huomannu, että ulkona jotain tapahtuu.

Nyt tässä vielä nautitaan viimeisistä loman rippeistä kotosalla! Onneksi vähän helpottaa arkihulinat kun nyt ei ole kuin yksi työpaikka ja opiskelut. Alko olemaan loppuvuodesta jo semmosta hulinata revetä kolmeen eri paikkaan, että nyt tuntuu kuin kalenterissa olis ihan loputtomasti aikaa :D Noh, enköhän minä keksi nuo tyhjät aukot jollakin täyttää ;)