No niin Paipparin eka kevään ylläri pylläri on nyt koettu ;) Käytiin tänään Haukkuvaaran epiksissä putkirallia vetämässä. Jännittipä kaameesti, mutta ihana vauhdin hurma vei jännityksen sitte mennessään. Paljon mukavampaa touhua ku toko, kun siinä tököttämisessä ei saa purkaa jännitystä vaan pitäs olla niin hillitty :D
Mutta jos nyt lyhyesti jotain mainitsemisen arvosta meidän suorituksesta sanosin, niin ainakin Pipsa pysy paikoillaan. Ja sain yhen vaikean kohdan menemään tosi hyvin. Mutta sitten muutamassa varmassa kohdassa jätin ohjaukset kesken, ja kaikkihan tietää et sitte ei mene nappiin. Ja taisin taas lähes kontillani olla loppu vaiheessa. Ehkä pitäisi ostaa joku selkätuki, joka ei vaan päästäis mua nelinkontin..?
Kaiken kaikkiaan kuitenkin hyvä et kouluttaja meidät tähän hommaan "pakotti", ei ollut vaihtoehtoja. Pois ois kuulemma voinu olla vaan lääkärintodistuksella ;) Tulipahan nähtyä ja koettua ja nyt tietää et siihen ei kuole ja koira pysyy kuitenkin hallinnassa. Kun vielä oppisin ohjaamaan, niin voisi tästä jotain joskus tullakin. Rimat ois kyllä voinu olla paljon korkeammalla, mä mamoilin ilmoittautumisessa.. Sai nimittäin iha ite valita.
Pipsa oli kyllä jälleen kerran ihana <3 Voi kun se kuuliaisesti seuraa mun häsellystä ja nätisti menee just niin ku mä huijon. Oli meillä vaan kivaa :) Tätä lissää!!! Ehkä ens kerralla mennään putkirallin lisäksi jopa ihan möllirataa, who knows ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti