No ei menny iha putkeen

Viikonloppuna oli Dreamoorin eka leiri ja eilen palattiin illasta kotiin väsyneinä ja pettyneinä :/ Kaiken kaikkiaan oli opettavainen leiri ja päästiin tutustumaan uuteen lajiin vepeen ja treenailtiin jälkeä, esineruutua ja tokoa.

Tai oltaisiin treenattu tokoa, mutta Pipsa ei pysyny emännällä hanskassa.. Miss Pipsaloora päätti siis rallattella ihan omiaan eikä ollu ollenkaan kuulolla kentällä.. Pöljäili vaan lahjakkaasti ja meni sitten viemään kaverin noutokapulanki ja hillui sen kans pitkin kenttää. Siinä meni meidän bravuuri ja kaikki muutkin vuoden aikana treenatut jutut sitte kankkulan kaivoon. Monen kuukauden väsymys ei edesauttanu tilannetta yhtään, vaan mulla palo totaalisesti käämi siihen sählinkiin.  Lievästi sanottuna hävetti, että en pystyny katkasemaan sitä rallattelua enkä saanu Pipsaan mitään kontaktia. Eipä siinä vaiheessa auttanu ku katsoa peiliin, että nyt on sössitty jotakin oikeen kunnolla. Eihän se koiran vika ole, jos emäntä ei vaan osaa.. Tietty Pipsalla on vähän murkkuikää ilmenny tässä viime viikoina, mutta se nyt olis vaan tekosyy muitten joukossa..

Kiitos Sannan ja Paulan ylipuhumisten otettiin sitten Pipsa vielä liinaan ja yritettiin katkasta sen keekoilut jos ja kun semmosia ilmeni. Kiitos tästä kovasti molemmille! En tiedä saatiinko mitään aikaseksi, aika varmaan näyttää. Tuskin jäi ainoaksi kerraksi, kun Loora koettelee hermoja, joten teidän neuvot tulee varmasti tarpeeseen!

No mitäs nyt sitten..? Tänään olis illasta tokotreenit ja vaivaa kyllä se eilinen tosi pahasti mielessä.. Saa nähä miten käy.. Mikko lähtee kyllä mukaan. Ehkä laitan sen tekemään koko treenit. Pipsalla ja Mikollahan yhteistyö siis pelaa ja leirillä jälki, esineruutu sekä vepe meni tosi hyvin. Ei oo semmosta keekoilua kun mun kanssa. Esimerkiksi jos vertaa esineruutua mun kanssa ja Mikon kanssa, niin olisi voinu kuvitella, että oli ihan eri koira kyseessä.. Mun kanssa huudettiin ku palosireeni ja Mikon kans taas meni niin rauhallisesti. Tässä tosin sentään tiedän tasan tarkkaan missä sössin..

Oli kyllä silmiä avaava leiri, täytyy sanoa. Eipä ole Pipsa itsestään ihan tommosta puolta vielä näyttänykään, vaan aina se on saatu ruotuun. Yleensä treeneissä Pipsa keskittyy sata lasissa.. Tällä kertaa vieras ympäristö teki tepposet. En kyllä osannu odottaa, että tommosta kävis.. Toisaalta oli hyvä, että noin kävi, niin tiedänpä ainaki, että koira ei pysy hanskassa vieraissa paikoissa ja että oon perustavanlaatusesti mokannu meiän treenaamiset.. Valoa tunnelin päähän tuo se, että ainakin toinen meistä tietää mitä tekee.

Että kiitos ja anteeksi vaan :P