Loving the snow!

Voi Looraa kuinka se rakastaakaan lunta :) Onneksi tuota lunta on nyt kans ollu, niin on saanu totutella siihen. Meinaa oli aluksi semmosta kiskomista ja hääräämistä ulkona, että ei meinannu mistää tulla mitään :D Silti edelleen mennään kyllä tiukasti nenä maassa, mutta ei onneksi niin hirveetä poukkoilua.

Mitäs tähän pariin viikkoon nyt onkaan taas sisältynyt.. Hmm.. No ainakin itsellä kovasti gradun tekoa flunssasta huolimatta :D Jostain kumman syystä ei innosta blogin kirjottaminen, ku istuu muutenkin koneella päivisin joku kahdeksan tuntia gradua vääntäen. Mutta hyvä, että tämä suomen kieli nyt vielä taipuu täällä blogissa, pitäähän sitä äidinkieltäki välillä harjotella, ettei vaa kohta oo äidinkieli finglish..

No ainakin meillä oli viime viikon torstaina treenit, jotka meni hyvin :) Lopusta piti alkaa jotain ihmeellistä pöhisemään, kun ulkoa kuulu omituisia ääniä ja siinä menikin sitten pujottelun seuraaminen iha persiilleen.. Ja aikaisempi ryhmä oli kylväny maahan namusia, niin kaikki koirat oli sitten kirsut maassa. Oon nyt ottanu semmosen linjan, että maata ei nuuhkutella treeneissä muuten ku luvan kanssa, muuten menee iha haahuiluksi. Kuulin jopa, että joku on käyttäny tätä palkkana, että koira pääsee nuuhkuttamaan maata, liikkeen lopuksi :D Ehkä vois toimia meillä, mutta sitten se kontakti pitää aina kaivaa, ku korvat tipahtaa samalla, ku nenä osuu maahan :D

Otettiin kaukkareitten alkua, hyvin meni. Istumisessa käsimerkkiä tarttee, mut maahan meno on niin hyvä, että siinä ei hirveesti merkkejä tartte. Kokeilin tätä myös metsälenkillä yks päivä ja hyvin onnistu, vaikka välimatkaa oli joku viis metriä! Alkaa siis lörtsykkä tajuta, ettei tartte aina hiippailla ihan viereen tekemään vaan voi siellä kaukanaki tehä liikkeen ja silti saada palkan :)

Oli myös hauskaa, kun otettiin taas paikkamakuuta ja koirat napotti rivissä :D Kaikki suurin piirtein saman ikäsiä, niin oli jännä nähä lähteekö kukaan keekoilemaan. Hyvin ne pysy kaikki! Vaikka Pipsan kanssahan siis oltiin toisessa ryhmässä, kun ei oman ryhmän ajalla päästy, eli muut koirat oli vieraita, niin tämä ei meiän Looraa haitannu :) Hassuja ku vähä kuikuilivat koirat toisiaan, et jaa mitäs tässä nyt, tähänkö me jäätiin. No Pipsan vierestä sitten valkonenpaimenkoira päätti lähteä isäntänsä perään hipsimään just ku ite oli jättäny Pipsan ja jo parin metrin päässä. Tietty heti säikähin et nyt se Lorbake lähtee mut vielä mitä, mulkasi kaveria et mitä sä teet ja napotti vaan maata paikallaan ja katto mua et mees ny siitä ja tuu takas et saan namia :D IHANA!!! Loora selvästi tykkää näistä jätöistä, niin keskittyneesti seuraa katseella et missä liikun ja millon tuun takasi, mutta ei kuitenkaan ennakoi palkkausta!

Seuraamisessa ollaan nyt otettu lähinnä vaan lyhyitä pätkiä ja yritetään pitää kunnon innostusta yllä, että se kontaktikin pysyis. Myös ihan askelsiirtymiä ollaan oltu paljon, että pysyis se perusasennon paikka. Eilen kävi hassusti kun tein käännösaskeleen niin, että astuinkin taakse päin, niin koira kyllä hiffasi et nyt käännytään, mutta ei tajunnu tulla taakse päin, niin se napotti istua mun eessä :D Oli hetken aikaa kysymysmerkkinä ja katto et miten sä sinne taakse jouduit, miks sä noin teit. Namin avulla sitten hoksasi et piti taakse päin pompsahtaa. Hauskinta tässä on se, että Pipsa pompottelee perusasennossa niin kauan, kunnes sen vapauttaa :D Välillä en oo hoksannu vapauttaa tai oon menny hakemaan lisää namuja, niin yks seuraa vieressä istuallaan pompotellen :D

Kapulan kanssa ollaan edetty nyt sen verran, että Pipsa nostaa sitä maasta ja hakee sen myös kauempaa. Mikko taisi sille jo eilen heittääkin kerran, mutta silti pitoharjotuksia. Toisaalta tämä kauempaa hakeminen on kyllä ollu hyväksi, kun se ihme mukluttelu on loppunu eikä kapula olekaan enää niin äklötys! Eikä enää sylkäse niin pahasti kapulaa pois suustakaan! Hyvä tästä vielä tulee kun varovasti edetään :)

Liikkeestä maahan on nyt jostain syystä hidastunu.. En tajuu.. Meni vielä pari viikkoa sitte nii hyvin. No ollaan sit tehty niin, että ite peruutetaan ja viedään koiraa mukana, ja siitä liikkestä maahan sitten ja naksulla merkattu. Vauhtia tullu pikku hiljaa lisää.

Pipsa pikkujoulutunnelmissa :)

Mutta jottei menis ihan tylsäksi tokotteluksi, niin ollaan Looran kans myös opeteltu temppuja :) Jalkojen välistä pujottelu menee jo niin hyvin, että lisäsin siihen nyt liikkumisen, eli minä kävelen ja Pipsa pujottelee samalla :) Myöskin peruuttamista on otettu. Tämä nyt ei kestänykää kauaan, et Pipsa sen oppi, kun peruuttelee jo korokkeitten päälle. Tykkää peruttamisesta kovasti ja tarjoaa sitä nyt joka välissä :D Kumartamista ollaan myös harjoteltu. Vielä tarttee kättä apuna, mutta pari kertaa on jo ihan tarjonnuki. Kyllä se vielä sieltä tulee :) Voiaan tehä semmonen pieni joulushow Pipsan kanssa, kunhan nää liikkeet vaan paranee ;) Yks muuki juttu on neidille opetettu, mutta enpäs kerrokaan sitä täällä ku tiiän et äiti lukee kuitenki ja tahon että se on ylläri :D On meinaan niin hauska temppu :)

Niin ja olishan tässä vielä paljon kerrottavaa, mutta palaan asiaan huomenna kuvien kera!!