Pipsa, love and understanding!

No niin tässä voi vähän päivitellä kuulumisia, kun kauhukakara paapaa eteisen lattialla vinksin vonksin. On tässä parissa päivässä sattunut ja tapahtunutkin kaikenlaista. Sunnuntaina tosiaan kävi porukat Kuusamosta asti kylässä katsomassa Looraa. Äiti ois ottanu pennun mukaansa ja iskäkin jopa innostui lässyttämään Pipsan pakkuista tattuista vaikka aluksi oli niin ku ei koko koiraa huomaiskaan :D Sisko oli haltioissaan ja niin taisi Pipsakin olla siskosta :)

Kun oltiin hyvällä menestyksellä yksinoloa testattu sunnuntaina, niin maanantaina sitten oltiin hyvillä mielin lähdössä töihin, koska meidän Pipsa se osaa nätisti aitauksessaan olla itsekseen. Eihän tässä mitään hätää ole. Mikko sitten aamulla lähti viemään mua töihin, oli poissa sen viisitoista minuuttia. Kotona vastassa eteisessä oli kukas muukaan kuin mustavalkoinen törriäinen!!! Jollain konstilla meidän akrobaatti oli päässyt pois aitauksesta meidän ollessa poissa. No ei siinä vielä kaikki, ei ollut tyttö tainnut tykätä, että heti aamusta jää hetkeksi yksin, vaan oli sitten keskelle keittiön lattiaa tehnyt meille haisevan ruskean viestin!!! Ensimmäiset ja tällä hetkellä ainoat kakat sisälle.

Mikko sitten vähän hädissään soittelee mulle töihin, että mitäs nyt tehdään. Meni siinä kassanlaskut töissä ihan sekasi, ku kuulin uutiset. Eipä me muuta vaihtoehtoa sitten keksitty kuin laittaa kakara pesuhuoneeseen. Eihän sitä enää uskaltais aitaukseen laittaa, kun kerran sieltä yli tulee. Loukkaa vielä pieni itsensä ja tyssää pienen akrobaatin ura siihen. Pesuhuone oli sitten varmin valinta, koska tuo meidän laminaattialattia ei Pipsan liruista oikein välittäs. Mikko babyprooffasi pesuhuoneen ja teki pesuhuoneesta mukavamman leikittämällä kakrua siellä. Kiltisti jäi vaavi sitten sinne omalle pedilleen nukkumaan.

Vähän kyllä jännitti tulla töistä kotiin, että mitä se napero on saanu aikaseksi. Mutta kappas vain, tarpeita ei oltu tehty ollenkaan ja neiti vähän unisena tuli vastaan, kun avasin oven. Hyppäsi sitten suoraan syliin nuolemaan kasvoja, kun huomasi, että kuka tuli kotiin :) Tänäänkään ei mitään ongelmaa näyttänyt olleen, yhet pisut viltille oli tehnyt, mutta ei muuta :) Ei tuhoja! :D

Mutta kyllä Pipsukasta huomaa, että on viettänyt rauhallisesti muutaman tunnin, sillä mulle pitää aina olla yks känkkäränkkä ku tuun töistä! Voi sitä menoa ja melskettä. Kovasti yrittää hampailla näykkiä käsiä ja jalkoja, onneksi kuitenkin helposti sen saa suunnattua leluihin. Aika kovapäinen paimenlapsi tuntuu olevan, sillä aina ei komennot mene jakeluun vaan tulee vaan suurempi tänttärääkohtaus! :D Näihin tänttärääkohtauksiin kuuluu myös esitykset "näin Pipsa kiipeää sohvapöydän välitilaan ja peruuttaa alas" ja suuren suosion saanut "näin Pipsa yrittää loikkia sohvalle", akrobaatin uraa siis jatketaan muilla konstein. Showhun kuuluu myöskin vakiona juosta niin kovaa, että äiskä ei ehi näkemään. Unohtuu kyllä työhommat tyystin, ku tuon kanssa viilettää menemään :D

Äiti sanoi, että Pipsasta huomaa, että on ihan eri kaliiperia kuin nuo meidän perheen metsästyskoirat. Niin kyllähän se on hyvin erilainen, monella tapaa :D Ei sitä oikein edes osaa selittää, mutta vähän erilainen ajatuksen juoksu tuolla rääpäleellä on, kuin mihin on tottunut. Etenkin ihastuttaa se kuinka nopeasti Pipsa oppii ja kuinka hyvin se ottaa kontaktia.

Torstaina olisi tiedossa pentutreffit vaivaiset kolme päivää Pipsaa vanhemman sileäkarvaisennoutajatytön Oilin kanssa :) Perjantai-aamusta suuntaammekin sitten Lammille "mummolaan" viettämään juhannusta, Mikon porukatkin pääsee tutustumaan Looralaiseen ja päästään näkemään myös Kalle-hirvikoiraa. Katotaan mitä töppöjalka-Kalle sanoo vauhdikkaasta bortsulapsesta :)