lauantai 19. marraskuuta 2011

Pipsa is back in business!

Pipsa toimi mallina pari viikkoa sitten metsälenkillä
Taiettiin Pipsan kans molemmat saada ihan uutta intoa treenilöihin kokeesta saadun hyvän palautteen vuoksi, sillä tänään oli kyllä semmoset supertreenit että voi mahoton! Pipsa is definitely back in business! Tiedä mikä aivopieru sattui sillon muutama viikko sitten, mutta tänään oli kyllä ihan eri koira hallilla, se tuttu Lorbatsuiba siis <3

Mutta jottei menis ihan hehkuttamiseksi tämä juttu niin alotetaanpa siitä, mitä kaikkea typerää Pipsaloora on tässä viime aikoina keksiny tehä. Ensinnäkin Loora vähä remppaili kämppää, sen mielestä jalkalistojen kulmat on liian terävät ja niitä piti vähän pyöristellä. No tästä sitten päädyttiin laittamaan se yksinolon ajaksi pesuhuoneeseen, niin neitihän oppi sitten avaamaan oven. Tosi nätisti tassulla painaa kahvasta.. No onneksi sitten jäi puremiset pois, että nyt on taas sitten saanu olla vapaana.

Pipsa on käyny myös jäljestämässä (hyvin on valjaisiinsa kasvanu Loora!)

Pipsa on myös ihastunu kenkiin ja kengännauhoihin. Jos kengät jättää lattialle eikä nosta kenkätelineeseen, niin Loora on sitä mieltä, että ne on vapaata riistaa ja niistä voi nassuttaa kengännauhat. Nyt on mun kahdet kengät jo kokeneet saman kohtalon, kerran teki sen yöllä, onneksi heräsin siihen epämääräseen maiskutukseen, niin ei ehtiny enempää tuhota mun lempparikenkiä (totta kai se valkkasi ne lempparit...) ja kerran ollessaan yksin. Tämäkin kuitenkin näytti nyt jäävän muutamaksi päiväksi pois, joten toivotaan, ettei keksi enää uutta tuhoamiskohdetta.

Sitten Pipsahan ei vaan voi sietää sitä heijastinliiviään ei sitten millään.. Ollaan laitettu se Pipsalle sisällä ja se on ollu päällä varmaan jonku tunnin aina sillon tällön, ei mitään vaikutusta, Pipsa vihaa liiviä. Tästä mukavana sivuoireena tullut sitten tämmönen, että kun ollaan ulos lähössä niin neitiä pitää oikeen maanitella tulemaan eteiseen. Ennen tuli niin nätisti ja anto laittaa hihnaan, niin nyt pelkää, että laitetaan liivi eikä suostu tulemaan.. Liivi on nyt ollu kokonaan pannassa jonku aikaa, että saadaan tuo uloslähteminen taas toimimaan, ei se tommonen peli vetele, että luikitaan vaan karkuun!

Eikä siinä vielä kaikki! No tämä nyt ei oo niin paha, mutta Loora on alkanut noutamaan vähän vaikka ja mitä. Lempparina kaikenmoiset vaatekappaleet. Enää en voi jättää mitään vaatteita lojumaan, koska neiti varmasti ryövää ne. Tuo kyllä takasi tosi nätisti, että siinä mielessä kiva juttu. Yksi päivä mulla tippu kännykkä ja Pipsahan poimi sen lattialta ja toi sitten pyytäessä nätisti :D Ihan kiva, että mitä vaan voi kannella, että ei tuu sitten sen metallikapulan kans ongelmia eikä esineruudussakaan!

Kävin tänään aamupäivästä katsomassa paviljongilla bortsujen kehää, täällä on siis kv-näyttelyt nytten. Juuri sopivasti satuin junnunarttujen näytelmiä katsomaan. Oli aika pieniä osa :D Tuli ihan semmonen olo, että Loora on hirmu valtava! Mutta oli kyllä kauniita yksilöitä :) Vähän katoin mallia, että mitenkäs ne bortsut siellä kehässä pyörii. On ne kyllä niin hupsuja kaikki, kerrassaan on kyllä bortsut vieny sydämen mennessään. Sulosia viipottajia! Kävin myös agilitynäytöstä katsomassa ja sitten kiertelin muitakin kehiä. Erityisesti jäin katsomaan australianpaimenkoiria, nekin on kyllä todella kauniita. Oli kyllä ihmisiä ja koiria tupaten täynnä, harmi kun ei turistikoiria voinu viedä, ois ollu hyvää harjotusta Looralle, mut ehkä se olis ollu vähän liikaa vielä. Tuliaiseksi hommasin Pipsalle vihdoin ja viimein kauan etsimäni narupallon, eli semmonen pienehkö jalkapallo missä on se narukahva, semmonen sopivan pehmee, jota voi riepotella menemään. Käytiin me lenkillä sitten pyörimässä paviljongin läheisyydessä, hyvin oli häiriökoiria, niin otettiin sitten ohituksia oikeen urakalla! Nämä alkaa sujumaan koko ajan paremmin ja paremmin, aina ei tartte ees vilkastakaan kaveria!

Uus pallo oli mieleinen!

Tänään meillä oli myös jatkokurssin eka tunti. Tuntunee olevan tosi mukava ryhmä meillä nyt ja muutenkin oli jotenki rento meininki, voi olla että loppukoe jotenkin karisti turhat jännitykset pois :) Seuraamista tehtiin ja onneksi alotettiin seuraaminen alusta ja nimenomaan kontaktiin keskityttiin! Löytyhän se kontakti sieltä viimein taas!!!!! Hyviä vinkkejä saatiin tähän ja nyt on hyvä jatkaa ja laittaa se kontakti kuntoon, muuten Pipsan seuraaminen on ihan hyvällä alulla jo. Perusasentoa myöskin hiottiin ja katottiin paikkaa ja kontaktia jne. Tehtiin myös tervehtimisiä (en nyt keksi millään mikä se sana oli mitä kouluttaja käytti), eli mentiin oman koiran kans tervehtimään toista, mutta vasta luvalla sai tervehtiä ja sitten jatkettiin matkaa. Pipsahan tosin tervehti enempi ihmisiä kuin toisia koiria.. Mielisteli ja yritti namuja saaha ihmisiltä! On se semmonen epeli!

Sitten oli ehkä haastavin osuus, kun koira piti jättää perusasennosta paikalleen ja lähteä itse pois päin ja palata ja käydä palkkaamassa ja sitten taas lähteä. Koiran piti siis koko ajan pysyä istumassa paikallaan. Kyllähän me ollaan tätä käytetty jo vaikka missä, kun ovia avataan ja korjataan jätöksiä ulkona, mutta en aatellu, että Pipsa pystyis pysymään paikallaan, kun muita koiria lähettyvillä. No vielä mitä, neiti napotti niin kiltisti, että hyvin pystyin kauaskin menemään!!! Superia :D Eikä menny edes maahan, vaan nätisti istua napotti ja ihmetteli, ku mä hyörin ympäri hallia :)

Tänne! (huomaa kuinka hännänki asento on Looralle tärkki juttu!
Sitten oli luoksetuloharjotukset, ja tämä tosiaan on Pipsan bravuuri. Piti saada vauhtia ja sitähän neidistä löytyy. Taas pinkasi mahotonta kyytiä suoraan tiivisti eteen, mainio pentu <3 Lopuksi otettiin vielä eteen menemistä. Kouluttaja jako pahvilautaset minkä päälle piti namu laittaa, mutta arvatenkin Pipsa söi namun ja ois noutanu sen lautasen. Vaihdettiin sitten lautanen isoon kiveen ja sitä ei onneksi Loora lähteny noutamaan :D Nämäkin meni tosi hyvin, nätisti istui paikoillaan kun vein namin ja nopeasti tuli takasin kutsusta. Tähän saatto vaikuttaa se, että ollaan nyt opetettu Pipsa kiertämään asioita - lyhtypylväitä, sohvapöytää, tuolia - ja palaamaan takasin, niin Loora on tottunu siihen, että se lähetetään matkoihin ja sitten pitää kuitenkin palata takasin :)

Tuon kiertämisen lisäksi kotosalla ollaan opetettu Pipsalle nyt käskystä pujottelemaan jalkojen välistä ja ryömimään jalkojen ali, kun ihminen istuu lattialla. Pipsa myös osaa peruuttaa käskystä ja nostaa takatassut korokkeelle, osaa myös etutassut laittaa korokkeelle käskystä ja namiavustuksella kiertää koroketta (monesti koolia tai matalaa pahvilaatikkoa käytetään tässä).

Ensi viikolla mahollisesti on bortsutreffit, Pipsa pääsee siis kaltaistensa kanssa viilettämään :) Keväälle ollaan jo suunniteltu pk-puolen juttuja ja agilityn alottamista! Helppoahan se on tommosen superotuksen kans tehä, enempi se Loora meitä opettaa, ku me Looraa :D

Ei saa kuvata!

perjantai 18. marraskuuta 2011

Kiirettä on pitäny!

Hups heijaa viime kertaisesta päivityksestähän on vierähtäny tovi! Ei tarkota ettei oltas tehty mitään, ei vaan ole ollut aikaa päivitellä blogia :D

Meiän kenraaliharjotukset ennen loppukoetta meni sitten ihan penkin alle. Pari päivää aikasemmin oli ollu ryhmätreenit ja jotain 40 koiraa ahdettuna pikkuseen halliin -> neiti käyttäyty ku unelma ja keskitty tosi hyvin!!! No nyt sitten Pipsa päätti viimesen ryhmätreenin kunniaksi olla kuuntelematta mitään ja nuuhkia ja haukkua muille koirille ja vetää joka paikkaan ja rallatella ympäri hallia aina ku pääsi irti.... Että miten voi parissa päivässä koira muuttua!!! Tuli ihan semmonen olo, että kuka on käyny vaihtamassa meiän ihanan Pipsukan, missä meiän koira on! Meinasi epätoivo iskeä, että ei päästä loppukoettakaan läpi ku viimenen kerta meni niin huonosti.. Mietin jopa kauhuskenaariota, että nyt Loora yhdistää hallin ylenpalttiseen riekkumiseen.

No kovasti sitten vajaan parin viikon ajan treenattiin ja innostettiin Pipsaa liikkeisiin. Kovasti edistyttiin, mutta silti vähän kaihersi mieltä, että mitähän se siellä hallilla keksii. Toivoa toi se, että nämä loppukokeet oli yksilösuorituksia, joten ei ollu häiriönä muuta ku kouluttaja. No eilen sitten mentiin kokeeseen ja koetta pitikin nyt Tuiren tuuraaja, joka ei siis ole koskaan nähny meitä :D

Pipsan luoksepäästävyys oli yllättäen hyvää. Niin teki mieli pusutella ja halia uutta ihmistä että voi!!!! Tässä aattelinki, että ei ole ongelmaa. Lähinnä siinä et malttaa pitää pepun maassa ja pysyä vierellä eikä hypätä lähestyvän ihmisen syliin :D

Sitten oli paikkamakuu sivulla 30 s ja neitihän liimautu maahan heti ekasta käskystä ja hienosti valppaana mutta rentona lötkötti maata :) Kotona ollaan harjoteltu jo minuutin paikkamakuuta ja ollaan ite liikuttu, niin tuo 30 sekuntia oli aika helppo Looralle :)

Sitten oli vuorossa seuraaminen käännöksineen (oikea, vasen, täyskäännös). Meni muuten hyvin, mutta täyskäännöksessä tipahti matkasta, ku löyty joku übermahtava tuoksu. Kuulemma sama paikka aiheuttanu muillekin koirille ongelmia. Myös kontaktista saatiin huomautus, kun ei aina pysyny. Seuruuta aletaankin nyt kasaamaan uudelleen alusta ja kaivetaan se kontakti sieltä. Kuulemma myös uudella kurssilla alotetaan seuruu uudestaan, joten sopii meille.

Liikkeestä maahanmeno oli suorastaan täydellinen :D Pipsa tipahti maahan ku ammuttu ja asento oli just suora :) Tästä olin kyllä erityisen ylpeä, kun monesti Loora menee puoliksi maahan ja kattoo et hei riittäskö tää.

Luoksetulo on Looran bravuuri :) Kauheeta kyytiä juoksi suoraan eteen tosi tiiviisti!

Liikkeestä seisominen meni kans yllättäen nappiin! Välillä Pipsa ehtii istahtaa ennen palkkausta, mutta nyt pysy hyvin, vähän tepasteli eteenpäin ekalla kerralla, joten otettiin vielä uusiksi semmonen missä pysy ihan paikallaan.

Noutaminen lelulla ei ole onnistunu hallilla oikeastaan kertaakaan kunnolla. No tällä kertaa Loora päätti yllättää ja haki lelun ja toi sen kiltisti takasi :) Jopa istahti luovuttaessa :D Kouluttaja ei ollu uskoa, ku kerroin että tämä ei sitte ole kertaakaan onnistunu aikasemmin hallissa...

Hyppyeste+seuruu onnistu, mut alussa Pipsan kontakti tipahti, kun alko tiirailemaan, et missä vaiheessa se este tulee. Otti kyllä hypyn jälkeen tosi tiiviin kontaktin loppuun asti. Muutenkin lopussa kontakti koko ajan parani.

Mistä päästäänki vikaan liikkeseen eli paikalla istuminen 30 s. Tässä siis ideana, että koira istuu joko edessä tai perusasennossa ja pitää kontaktia ohjaajaan. Menin sitten kysymään, että kuinka eteen otan koiran, niin kouluttaja sano, että kun nähny meiän toimintaa niin ehottomasti tiiviisti eteen :D Vähän jänskäsi, että pysyykö neiti siinä ku Looralla on ollu tapana pompata taakse päin jonku ajan päästä jos namia ei tipu :D Mutta siinähän se napotti, kerran kuulu ulkoa jotain meteliä, niin katse käännähti hetkeksi, mutta muuten tapitti mielettömällä kontaktilla :D

Eli kaikki muu oli EH paitsi seuraaminen H, täytyy olla kyllä ylpeä pikku neidistä!!!!!!!!!!!! Ihan superi otus!

Kouluttaja sanoikin sitten lopuksi, että ikäisekseen keskittyy tosi hyvin ja kun otti kontaktin niin se oli tosi hyvä! Yleisvaikutelma oli erittäin hyvä, koira työskenteli mielellään ja tarkasti, keskittyi erinomaisesti ikäisekseen, yleisesti osasi hienosti -> paljon potentiaalia, kuulemma näkee meidät joku päivä sm-tasolla ;) Mun käskyt oli selkeitä ja ystävällisiä ja yhteistyön toimivuutta oli hieno seurata :) Meillähän tärkeintä onkin ollu, että jos koiran häntä heiluu niin sitten on hyvä, muuten ei treenata! Pipsa onneksi nauttii huomiosta ja tekemisestä, niin häntä vispaa ku vimmattu, ku sen kanssa touhutaan :)

Jäi kyllä niin hyvä mieli tästä!! Hyvään suuntaan ollaan siis menossa Looran kanssa :) Huomenna alkaakin uusi kurssi, siellä jo yksi tuttu koiruliini! Nyt voi tyytyväisenä alottaa uuden kurssin, kun tietää, että kyllä se neiti vaan on taitava :) Viikonloppuna myös kv-näyttelyt tuossa naapurissa, niin pitää käydä tsekkaamassa bortsuliinejä siellä :)

Tulipa tästä Looraa ylistävä kirjoitus :D Noh, ei se ihan helppo ole kyllä ollut viime aikoina.. Mutta siitä kerron lisää seuraavalla kerralla ja laitan myös kuvia sitten! Nyt kiirus!

tiistai 1. marraskuuta 2011

Pipsa vaalii imagoaan

Huhhuh, keskustelut on tuottanu tulosta ja Loora on alkanu taas kuuntelemaan! Tuskin tämä tähän kuitenkaan jää, mutta kyllä parissa päivässä on ihmeitä tapahtunu :) Hihnassa kulkeminen on nykysin todella mallikasta, tähän varmaan auttanu meiän lähes päivittäiset kaupunkivisiitit sekä kaupan eessä odottamiset!

Mutta voi voi, Pipsa ei tykkääkään enää uudesta heijastinliivistään.. Se on jotain ihan kamalaa.. Heti kun liivin ottaa esiin niin neiti vilistää karkuun häntä koipien välissä. Ja jos ja kun saadaan liivi päälle niin se on niin surkean näkönen ja olonen, että voi toista! Ei suostu ulkona kävelemään ja kyyristelee ja on ihan et ei apua! Pipsa on kai sitä mieltä, että pinkki heijastinliivi ei vaan sovi sen imagoon ollenkaan. Hävettää kulkea semmonen päällä ulkona. Hautautus mieluummin maan alle, ku kävelis heijastinliivin kans! Kuulemma menee koko street credit ihan pilalle, jos joutuu liiviä käyttämään.

Mikäs tähän nyt neuvoksi sitten? Alussa se niin nätisti tassutti liivi päällä menemään. Pitää vaan koittaa mukavia juttuja tehä, kun laitetaan liivit päälle. Paree tottua niihin, oli sen verta hintavat!!! :D No eilen meni kuulemma iltalenkki jo paremmin sitten ja ku pääs viel pihalla vapaaksiki ni ei liivit vaivannu enää. Ne vissiin jotenki kutittaa Pipsaa, niin ei sen takia diggaa niistä. Luulee raukka et se on joku rangaistus ku laitetaan liivit päälle..

Noh, eilen oli taas treenilöiset ja nehän meni hyvin! Tällä kertaa tehtiinki niin, että Mikko ohjas Pipsaa koko tunnin. Yleensä Mikko on ollu vaan namin ojentajana, mut eilen mä pääsin hengähtämään ja katsomaan Pipsan menoa! Ja olihan se kyllä mahtavan näköstä :) Ja oli myös kiva seurata vierestä, että miten hyvin Loora lukee ihmisen liikkeitä ja kuinka pienistä asioista se ottaa jo vihjettä, että mitä seuraavaksi tehään. Pitääkin olla tarkkana sen kanssa, esim. miten käsiään heiluttaa ja muuta.

Mutta oli Pipsa kyllä niin hyvännäkönen innoissaan treenaillessaan! Aina ku jotain tekivät, niin Pipsan häntä huiskui innoissaan ja näytti, että neiti ihan nauraa ku on niin kivaa :D Seuraaminen oli tosi hyvännäköstä, häntä viuhto ja suu oli hassussa virneessä, ku tapitti iskää hyvässä kontaktissa :) Vaikka välillä vähän ei onnistunu jutut ja Pipsan hyppi vähän turhan paljon liikkeelle lähdöissä, niin oli silti ihana nähä kuinka kivaa sillä on treeneissä :) Ei sitä ite huomaa, ku tohottaa vaan koiran kans mennä ja yrittää samalla kuunnella ohjeistusta. Pipsallahan on niin mukavaa treeneissä, että hallille meno on aina kauheeta vetämistä. Yritettiin Tuiren avustuksella tehä jos mitkä temput ovella, mut mikään ei tepsiny, ku toisella vaan oli niin kova hinku päästä halliin sisälle treenaamaan :D Maltto tulla kyllä perusasentoon mut seuruuta ei sitten malttanu vaan heti lähti kiskomaan. On ainakin innokas oppilas meillä :)

Huomenna onki sit eka kerta jo jatkokurssia, luennolla kylläkin alkaa. Ens viikolla on peruskurssin kenraaliharjotukset ja jatkokurssin eka tunti, menee myös sitä seuraavalla viikolla vähä päällekkäin, ku on sekä loppukoe että jatkokurssin tunti. Mut hyvä ku tulee treeniä :) Perjantaina on taas pitkästä aikaa yhteistreenit ja sinneki ollaan menossa. Eli tulee useampi viikko ku on treenit pari kertaa viikossa! Ihan hyvä vaan, ku tuntuu et enemmän ja enemmän tarttis nyt häiriötä!

Eilen illalla Loora oli niin väsyny, että ku Mikko teki lähtöä iltalenkille, niin Loora tuli ja käperty mun viereen sohvalle kerälle ja katto Mikkoa vaan tyyliin "mee ittekses, mä jään kattoo mamman kans sinkkuelämää" :D Sai Mikko lopulta Blörätsyn suostuteltua lähtemään, mut voi toista ku niin tuli mamman turviin, et hei elä pakota mua lähteen, mä en nyt jaksa!

Niin joo ja tuhoja ei ole enää tehty kotosalla. Jeee!!! Uppeeta mahtavaa! Luut on sitäki enempi kelvanneet :) Pitää laitella taas joku päivä lissää kuvia Blörtsykkeestä. Nää on nii tylsiä nää kuvattomat postaukset!

lauantai 29. lokakuuta 2011

Uhmaikä yhdessä yössä!


Itsestään kovin ylpeä puolivuotias!
[pidin muute tennispalloa kädessä samalla ku otin kuvan, siksi niin tarkkaavainen ilme ;) ]
Onnea vaan Satumaiset Sankarit puolivuotispäivän johdosta :) Meillä täällä uhmaikä on ollut tuloillaan, mutta tänään synttäreitten kunniaksi Pipsa on päättäny et nyt se uhmis tuli sitte kunnolla! Koko viikon on ollu ilmassa pientä uhittelua, Pipsa esim viime viikonloppuna ekaa kertaa jyrsi juttuja yksin ollessaan.. No problemo, korjattiin paikat ja ei oo onneksi sen jälkeen tämmöstä kurittomuutta esittäny, mut muunlaista kylläkin!

Maanantaina oli taasen treenit, jotka meni himpun verran paremmin ku viimeksi. Tosin loppuajasta ei enää pienen bortsuliinin ajatukset pysyny kasassa, mut kyllä se siitä! Kyllähän tuo tunti on koko ajan ollu aika haastava, ku niin pitkään pitää keskittyä. Oltiin liikkeestä seisomista ja täyskäännöksiä seuruun yhteydessä. Pipsalla täyskäännökset meni tosi hyvin! Välillä tosin oikeelle kääntyessä jää matkasta, mut Pipsa kyllä tykkää seuraamisesta ja varsinki ku on näitä käännöksiä.

Mähän oon niin kiltti, kuuntele vaikka!!!
Tai no, tykkäsi. Nyt uhmiksen tultua ei vois vähempää kiinnostaa ja perusasento on iha yäk... Siis tämmönen alko eilen ja tänään ollu vielä vaikeempaa.. Samoin ohitukset menee nykysin iha pyllylleen. Neiti jää maahan makaamaan huomatessaan jostain suunnalta tulevan koiran, siis ihan sama tuleeko takaa, sivusta vai edestä, Pipsa kyllä huomaa kaikki koirat ja sitte pitää mennä makaamaan ja oottaa et toinen tulee. Vaikka mitkä temput oon tehny et nousis ylös ja yrittäny pitää kontaktissa ettei menis maahan, mutta ei... Tässä siis todella takapakkia ja alkaa hermot mennä pikku hiljaa.. Mut keksin tänään keinon millä homma alko jo vähä luistamaan!


Mutta alotanpa ensin siitä uhittelusta. Tänä aamuna saatiin tunti kuunnella neitin piippailua. Vuorotellen kävi mun ja Mikon luona tuijottamassa silmiin ja piippailemassa. Hätä sillä ei ollu, koska oltiin just käytetty ulkona. Yritti vaa kerjätä huomiota. Välillä sit ylty jopa haukkumaan.. No, mä päätin sitte synttäreitten kunniaksi viiä Pipsan tonne koirien uimarannalle, et pääsee vähän vapaana juoksemaan. Matka rannalle oli iha karmeeta.. Jostain syystä kaikki Lutakon koirat oli samaan aikaan lenkillä ja Loora ei kuunnella ollenkaan vaan haahuilu ja pyöri ja hyöri. Minä en kiinnostanu, eikä namutkaan. No päästiin kuitenkin lopulta rannalle ja siellä ei onneksi ollu muita koiria. En ois varmaan menny jos ois ollu muita, ku Pipsa ei tuntunu yhtään kuuntelevan.

No päästin neidin sitte vapaaksi ja Loorahan veti semmosta rallia et oksat pois. Mun kutsuhuudot meni kuuroille korville ja juoksi se ympäri myös järvessä (ei tosin kastunu kovin, ku meni niin semmosta kyytiä..) No siinä aikansa juostuaan Pipsa kekkasi sen yhen tyhmän aukon aidassa ja totta kai se meni sitte aitauksen toiselle puolelle.. Onneksi rannan ja pyörätien välissä on metsää, niin ei sillee tarvinnu huolestua et mitä nyt, mutta kyllä se nyt otti päähän ku ei Pipsa meinannu tulla sitte takasi aitauksen sisälle. Sain sitte tennispallolle sen houkuteltua, mut ei kyllä antautunu edelleenkään kiinni.. Hepuloi vaan menemään ja sithän mulla meni ihan hermo.. Lutakko vähän raikasi...

No lopulta sain Pipsan sitte kiinni mut se vaan riehu hihnassaki ja veti joka suuntaan. Meni viidestä kymmeneen minuuttia et päästiin ees aitauksen ulkopuolelle.. Päätin että kotiin ei mennä ennen ku koira kuuntelee. Jokaisesta pienestäki hihnan kiristyksestä mä vaan pysähyin ja jäin odottamaan. Kiellot kun vaan lisäsi intoa vetää ja riekkua, niin päätin että oon ihan hiljaa. Ootin aina niin kauan, että Pipsa rauhottuu ja ottaa kontaktia. Kun tämä lopulta meni jakeluun, että kun mä pysähyn neitikin pysähtyy ja pitää ottaa kontaktia, niin alko homma pikku hiljaa sujua. Palkkasin jokaisesta kontaktista ja lamppu syttyikin sitte aika nopeasti ja heti ku pysähyin niin Pipsa tassutteli ihan viereen silmiin tapittaen. Tosin piti yhessä vaiheessa pörhistellä ja murista jollekin, en tiedä mille, semmosen kartanon pihalla. Olikohan se se vesiallas mikä oli jotenki kauhee vai mikä lie...

Sitte ku tuli muita koiria vastaan ni yksinkertasesti pysähyin vaan, ja kappas Pipsa hoksasi et jaa mamma pysähtyy nyt pitää ottaa kontaktia. Näin sain pidettyä Pipsan kontaktissa ja ootin vaan et toinen koira menee ohi. Tämä on siis ihan se sama tekniikka mitä ihan pikkupentuna käytettiin ohituksissa. Eli back to the basics! Alkopa sit ohitukset sujumaan, ja minäki olin kiinnostava taas Pipsan mielestä :) Tietty paljon vaikutti myös se, että ite rauhotuin ja olihan Pipsa sen riekkumisen jälkeen jo vähä väsyny. Mutta eipä se auta, pakko alottaa alusta nää ohitukset. Treenihallilla näissä ei ole kyl ollu ongelmia, mut siellä Pipsa osaa jotenki virittäytyä oikeenlaiseen tunnelmaan... :D

Uudet hienot liivit!
Mitäs meille muuta.. No ollaan kauppareissuille otettu Lortsu mukaan ja toinen on jääny sen kans siihe kaupan pihalle oottamaan. Yritetään nyt saada se semmosessa hälinässä rauhottumaan ja muutenkin hyvä tottua oleen välittämättä vaikka mitä olis ympärillä. Ihan hyvin on alkanu nämä menemään. Ostettiin Looralle myös semmonen heijastinliivi ku alkaa olemaan niin pimeetä, hyvä iltasin laittaa lenkille ja metsässä ihan ehoton et näkee missä se otus viilettää. Pipsasta oli niin kiva M&Mssä sovitella liivejä ja myyjät oli siis ihan parhaita! Ruokaa ollaan nyt vaihtamassa aikuisruokaan ja tuntuu olevan Pipsan masullekin paljon parempi ku tuo penturuoka, ei tuu enää nii paljo tavaraa ku ennen.


Nam uutta ruokaa, saanko heti saanko!
Ens viikolla alkaa uus kurssi luennolla ja on toka vika kerta peruskurssia. Eli alkaa pikku hiljaa hommat mennä haastavimmiksi! Katotaan mitä loppukokeesta tulee jos tuo uhittelu jatkuu.. Pitää vaan yrittää muistaa, että tämä on vaan vaihe mikä menee ohi ja pitää oma pää kylmänä niin ei lisää tuota sähköjäniksen virettä! Ai niin ja neitin strategiset mitat 14,6 kiloa ja joku 47 cm! Iso tyttö jo!!!!! Silti kovin ruipelo. Kuinkahan iso tuosta oikeen tullee?? Noh, nuuhkutteluista päätellen voi olla et juoksut ei oo enää kovin kaukana niin siihenpä kai se kasvukin sitten päättyy.. Tai sitten sekin on vaan uhmaa, et mä nyt nuuhkin, mee hiivattiin namuines.. Miten meiän enkelistä onki tullu tollanen rasavilli..





Osaa se vielä tosin hymyillä näin söpösti ja napottaa... Terkut vaan sisaruksille valkopersepaviaanilta, toivottavasti siellä myös uhmistellaan ;)

lauantai 22. lokakuuta 2011

"Mulla on takajalatki, siis wautsi!"

Keskiviikkona nähtiin Oilia ja Veeraa, sanomattakin selvä, tytöillä oli taas niiiiin kivaa :D Melko ärhäkät leikit vaan oli. Sitten taas löyty jotain tosi namia maasta, mistä piti sitten tapella. Semmosta perus Loora-Oili-kähinää :D Ihan hyviä treenipätkiäki saatiin välillä ja Pipsa yhä vaan paremmin on kuulolla vaikka Oilillekin suunnattuihin käskyihin mielellään reagois. Työmyyrä ja mielistelijä ;P

Torstaina Mikko kävi jäljestämässä Lorbatsuiban kans, oli kuulemma menny tosi hyvin! Tosin toisessa kulmassa oli viuhtonu mennä ja oli hetken hukassa, mut hyvin oli itse löytäny taas jäljelle. Menivät Mikon kans myös taas sienimetsään, meillä on nyt pakkanen täynnä suppiksia :D Loora ja Mikko on iha pro-sienestäjiä jo!

Seuruuta ollaan oltu nyt aika paljon, ollaan käännöksiä hinkattu. Koulutuksissa ohjeistetaan pitämään namit oikeessa kädessä seuruussa, mutta Pipsa menee ihan vinoon, ni mieluummin pidetään vasemmassa. En tiiä onko tässä nyt mitenkä eroa sitten, meillä toimii näin, mitäpä tuota siis muuttamaan. Jos namut on oikeessa kädessä ni Pipsa jotenki alkaa sinne päin urkkimaan ja unohtaa et mitä piti tehä ja on iha vinossa.. Mut heti ku laittaa vasempaan ni johan on kontakti kunnossa ja suorassa mennään :) Käännökset sujuu hyvin, mitä nyt välillä neiti jää vähä matkasta ja hyvin pysähtyy perusasentoon, välillä tosin paikka jää vähä taakse, mut pitää tätä avitella namusilla, ni löytyy se oikea paikka!

Peruuttamisen saloja otettiin eilen ja hoksasihan Loora vihdoin, että sitä voi joskus mennä myös taakse päinki! :D Aattelin, et sais ne takajalat sinne sankon päälle suoraan eikä silleen, että ensin menee etutassuilla ja siitä sitten takatassuille. Tätä otettiin siis ihan kirjan kanssa. Ei tainnu tosin vielä lamppu ihan syttyä et ne takajalat menee jonkin päälle, mut pikku hiljaa. Sitten pari kertaa kokeilin koolilla niin, että ootin et takajalat oli koolin päällä ja vedin namulla Pipsaa itteeni päin ja sitte takasi päin, takajalat siis koko ajan koolin päällä mut hoksasi kuitenki liikutella niitä taakseki päin tuollain. Pari kertaa sitten otin Pipsan jopa iha alas ja sain kuin sainkin pari onnistunutta, missä se laitto molemmat takatassut suoriltaan koolille :D Varmaan oli tosi selkeä selostus.. Noh anyways.

Myöskin paikkamakuuta ollaan vaikeutettu, aina ulkoa tullessa laitetaan Pipsa makuulle odottamaan vapautusta ja nyt voi jo käydä muissa huoneissa ja rauhassa ottaa ulkovaatteet pois ja muuta ja neiti vaan oottaa. Tänä aamuna piti käydä hakemassa pyyhe makkarista (ulkona vähä satoi ja koira ihan märkä) ja olin tavallista pitempään pois näkyvistä ja siellähän se typykkä nätisti makasi, ku menin takasi eteiseen :) Hyvin semmosen minuutinki jaksaa olla paikoillaan ja oottaa vapautusta, eikä tartte väliin enää ees palkata!

Ostettiin Pipsalle pari uutta lelua, ku tuholainen on hyvin saanu rikottua melkein kaikki lelunsa. Hommattiin semmonen röhkivä pehmolelupossu ja sitte narupallo, joka siis on ihan kokonaan narusta. Ollaan etitty semmosta pehmosta palloa, jossa ois naru, kun Pipsa tykkää niin kovasti heilutella ja riuhtoa narupalloaan, mut se pallo on niin kova et oikee kumahus kuuluu, ku pallo pamahtaa sen kylkiin.. Pipsa kai nauttii tästä mut aateltiin et ois hyvä jos ois vähä pehmeempi mitä riuhtoa. Ja pallo myös välillä karkaa otteesta, niin kauhulla katotaan et lentääkö televisioon vai ei.. Eipä ole vielä semmosta kunnollista löytyny :/ Ei oikein nettikaupoissakaan ole. Paula mietittiinki et mistä oot hommannu ne pallot mitä Sylvi hakupäivillä riuhto? Semmonen ois varmaan omiaan Pipsallekin :)

No mutta, Pipsa rakastu siihen possuun! Puoli tuntia värkkäsin sen kanssa, et miten lelun saa röhkimään :D Ainut vaan, että siinä samassa se veti possulta saparon nassuunsa ja toisen jalan... Heti pitää siis alkaa suolistamaan tommosia.. Pitää varmaan käydä ostaa se semmonen kuminen possu ni ei mee heti rikki. Narupallokin oli mieleinen ja riuhto kyllä sen kans menemään, sitäkin tosin piti vähän nyhtää, mutta se sentään on vielä ehjä. Silti kai parempi et se tuhoaa omat lelunsa kuin että tuhoais huonekaluja ja muuta omaisuutta.

Menee nää viikot nii äkkiä ku ylihuomenna on taas maanantai ja treenit! Mun kahen viikon gradulomakin loppuu :/ Enkä kyllä oo saanu nii paljon tehtyä ku piti, vaikka oon tehny hulluna joka päivä.. Kirjastosta on tullu uusi kotini! No ei se auta ku jatkaa graduilua, niin pääsee Pipsulaisuuden kans viettää koiramaista viikonloppuaki joskus :)