Pipsan eka koulupäivä

Ensteksi kuitenkin sunnuntaista. Käytiin nimittäin hakuilemassa. Vähän mietittiin, että kuinkas koira palkkautuu, kun oli riisiä palkkana (Pipsalla oli koko viikon lopun vatta kuralla, eilen onneksi helpotti), mutta hyvinhän se riisi maistu ;) Tosiaan otettiin Oili & kumppanit mukaan ja tehtiin molemmille koirille kaksi piiloa. Hyvin Oilikin alkoi hommaa ymmärtää :) Pipsalla meni eka piilo vähän huonosti, tosi läheltä vasta sai hajun. Ei juuri tuullut ja olin piilossa rinteessä, niin meni nokka vissiin neidillä sekasin. Mutta toisella piilolla se hoksasi maalimiehen heti, jostain n 30 metristä! Tulipa neideillä siinä myös harjoteltua häkissä olemista, kun muut touhusi ympärillä. Pipsahan valitti ku syötävä, että tää on niin väärin, että Oili pääsee tekemään ja hän ei. Lopuksi päästettiin pallerot temmeltämään keskenään :) Oli kyllä muuten mahtava ilma olla ulkona!

Maanantaina yritin sitten vapaapäivän viettää gradua kirjoitellen kotona, mutta Pipsa oli vähän toista mieltä.. Piti käyttää tilaisuutta hyväksi aina, kun Loora nukahti ja mennä naputtelemaan, mutta ei semmoset parin tunnin pätkät kyllä oikeen onnistu. Pakko laittaa kone kainaloon ja lähtee jonneki muualle kirjottelemaan! Emännän keskittyminen ei ole ihan samaa ku koiran.. :D No olin mä yhessä vaiheessa niin keskittynyt, että en huomannu kuinka Pipsa salakavalasti oli selkäni takana kiivenny sängylle.. Ihmettelin, että mistä kuuluu tommosta ihme raapimisääntä ja käännyin katsomaan, että missä se karvapöksy on, niin mitä vielä, tyytyväisenä makas pää Mikon tyynyllä sängyllä ja yritti suoristaan tassulla rytyssä olevaa lakanaa :D Että juu ei, ei gradun teosta taia kotona tulla mitn..

Niin sitten maanantai-iltaan. Meillä oli siis ensimmäinen koulutustunti Taitavilla Tassuilla. Mukana oli meidän lisäksi viisi koirakkoa. Oli jos kaiken näköistä otusta bokserista villakoiraan :) Reippaan olosia oli kaikki koirat, mitä nyt yksi oli tosi arka. Aluksi käytiin namujen kanssa tervehtimässä toisten koiria, Pipsasta tää oli ihan parasta ku tuli ihania ihmisiä ja ne vielä anto namuja!!! Siis ihan superia! Mutta sitten ei ollukaan niin kiva, ku mä menin toista koiraa pitelemään, että sen omistaja myös pääsi muita koiria tervehtimään. Se oli Pipsasta tosi törkeetä ja kamalaa. Eihän mamma voi toiselle koiralle hänen namuja antaa!!!!

Sitten meillä oli eteen tulemista. Pipsahan osasi sen jo, että siinä ei harjottelemista paljon tarvinnu :D Seuraavaksi otettiin kontaktikävelyä, eli siis seuraamista. Pipsahan osaa, mutta nyt muut koirat oli kyllä niin ihania, että vähän häiritsivät, mutta hyviä pätkiä sain sitten lopulta, kun Pipsa alkoi keskittymään :) Näiden jälkeen sitten sosiaalistettiin koiria toisiinsa niin, että jokainen vuorollaan meni muita koiria tervehtimään koiransa kanssa. Tarkoituksena oli käyttää kontaktikävelyä ja eteen tulemista tässä. Eli toisen koiran luo mentäessä kontaktikävelyä, ja taas kun toinen koira lähti pois, piti oma koira saada tulemaan eteen. Pipsa nuuhkutti innoissaan muita koiria, mutta hyvin totteli ja tuli eteen. Sitten kun oli meiän vuoro mennä tervehtimään muita niin Pipsa niin intensiivisesti seurasi, että ei ees huomannu muita koiria :D Odotti vaan lihapullaa nätisti silmiin tapittaen. Hyvin Pipsa tervehti kaikki, jopa tämä arka koira antoi Pipsan nuuhkia, se ei tainnu kaikkien antaa edes nuuhkia, mutta meidän iloinen bortsukka oli vissiin niin ystävällisen näkönen, että päästi sen lähelleen :) Ja bokseriurokselle Pipsa heittäyty ihan selälleen, antaudun meiningillä! Olihan se niin paljon isompi, että sille piti sitten antautua :D

Sitten otettiin kontakiharjotuksia niin, että mentiin selin kyykkyyn koiraan ja koiran piti itse tulla luokse ilman kutsumisia. Pipsa tais ennemminkin haistaa ne lihapullat, kun aatella et mitä se mamma mulle selkänsä kääntää :D Tämän jälkeen otettiin luoksetuloja niin, että kouluttaja otti koiran ja itse piti härnätä koiraa lelulla ja juosta karkuun ja mennä selin kyykkyyn ja sitten vasta kutsua nimellä. Hyvin Loora tuli luokse! Mutta sillon kun muut koirat tätä teki niin neidin piti valittaa, joko sitten valitti sitä että kun ei itse päässy (sehän kun tottelee kenen käskyjä tahansa) tai sitten se oli paimentamista, kun ei kestäny ku muut koirat erkani laumasta, tai kolmas vaihtoehto Pipsa olis kans halunnu kouluttajan luokse. Pipsasta kouluttaja oli nimittäin ihan paras! Silloinkin kun kouluttaja neuvoi ja heilutteli samalla käsiään, Pipsa alko vinkumaan ja yritti päästä kouluttajan luokse. Kai se luuli, että kouluttajalla on namia kädessä :D

Mutta siis hyvin kerta kaikkiaan meni :) Pipsan keskittyminen oli ihan mieletöntä! Välillä piti höntsätä ja yrittää muiden koirien luokse, mutta kun keskittyi tekemiseen, niin sitten kans keskittyi sata lasissa! Ei olla vielä tommosta intensiteettiä neitiltä nähtykään. Oli kyllä ihan huippua :) Perjantaina yhteistreeneihin, katotaan mitä siellä sitte on luvassa ku koirakkoja voi olla kymmenestä kolmeenkymmeneen :D

Eilen maanantaista viisastuneena menin sitten yliopistolle kirjottelemaan gradua ja kas kun olen niin avuton, niin en saanut langatonta nettiyhteyttäkään toimimaan, niin ei ollu paljon vaihtoehtoja ku kirjotella ;) Ehkä se gradu joskus valmistuu.. Noh, tämän vuoksi Pipsa joutui sitten olemaan vajaa seittemen tuntia ittekseen. Meille tuli kaverit kahden lapsensa kanssa kyllään vielä illalla ja vähän jänskätti, että kuinka tuo sähköjänis rauhottus olemaan ja antais pikkutaaperoitten olla. Ja niinpä Loora taas yllätti! Se oli niin nätisti ja rauhallisesti ku vaan koira voi olla! Ihan muka isoa koiraa esitti. Vähän oli hämillään ku pienemmästä lapsesta pääsi omituisia ääniä ja sillon piti tulla mamman tai iskän jalkoihin ihmettelemään. Laitettiin kyllä nyt väsymyksen piikkiin tämä rauhallisuus, mahto olla niin rankat ne maanantain treenit. Ja Pipsahan on myös vieraskorea. Pusuja Loora tuttuun tapaan kyllä jakeli kovasti, ei toinen voi itselleen mitään ku niin kovasti tykkää kaikista :)

Niin joo ja Pipsalla on alkanu nyt poskihampaat tippumaan! Vielä kun ne yläkulmuritki lähtis! Ja säkä on jottain 45 sentin paikkeilla, iso tytteli jo :) Painoa ei olla punnittu pitkään aikaan, ku puntarista loppu patterit, mutta painava se alkaa olla :D

BortsuLooran viikko

Huhhuh on ollu kyllä kiireinen viikko emännällä ainaskii. Onneksi tenttilöinen on nyt ohi ja vähän löysenee aikataulut (niin on sille gradullekin sitten aikaa taas..)!

Viikon aikana Pipsaloora on jäljestänyt ja hakuillut sekä leikkinyt ja turisteillut. Sunnuntaina käytiin Muuramessa tekemässä taas pari jälkeä. Hyvin meni, mutta kulmat vähän hutiloiden, joten niihin nyt paneudutaan sitten. Nähtiin pari hevostakin ja Pipsa nätisti istu vierellä ja ihmetteli korvat pystyssä, että minkäs rotusia koiria ne tommoset isokoipiset on :) Lopuksi käytiin käppäilemässä metsässä ja Loora sai juosta sydämensä kyllyydestä. Ihanasti löysi metsästä kepin ja kanteli sitä ja toi sitten mulle käteen sen, ja ah ihanaa siinähän oli jotain elikon sitä itteään.. Kiitos vaan Lortsulle jäynästä!!! Haisi käsi kyllä koko illan ja sai saippuoida vaikka kuinka!

Maanantaina mentiin sitte hakuilemaan. Sain nakitettua kaverin maalimieheksi ;) Vähän lähti ekalla piilolla hakemaan maalimiehen jälkeä, mutta kyllä se ukko - tai tässä tapauksessa akka - sieltä sitte löyty! Toisella kerralla meni sitten tosi mallikkaasti eikä lähteny mitää kaaria tekemään vaan suoraan piilolle! Vikalle piilolle menin sitten minä niin näki maaliakkamme, että kuinka se Pipsa toimii :) Ja hyvin ja nopestihan se toimikin ;)

Tiistaina oli leikkitreffit taas Oilin kanssa! Nyt syksyn aikana nurmikosta on löytynyt jotain ihanaa mutaa joka haisee ihan kamalalle ja sitä on kiva syödä. Tytöt yhdessä tuumin kaivelivat puistossa... Mahto ihmiset kattoa, että sinne ette ennää koirien kanssa mene jos tommosta tekevät.. Oh dear.. Pitäähän kaupungin puutarhureilla nyt jotain muutaki tekemistä olla, ku ajella sitä nurmikkoa :P No huomenna mennäänkin sitten metsään tyttöjen kanssa niin siellä voivat kaivaa rauhassa.

Keskiviikkona oli perustottelevaisuuskurssin aloitusluento. Oli kyllä hyvä luento ja tosi mukavan oloinen kurssinvetäjä :) Hänellä itsellään on australianpaimenkoiria, niin hyvä että tietää vähän noitten paimenpösilöitten ajatusmaailmasta ;) Maanantaina onkin sitten ensimmäinen koulutustunti ja perjantaina taas ois yhteistreenit kaikkien kurssien osallistujille. Siitä se tokoura alkaa neitillä ;)

Tänään käytiin sitte Suomen Cavalier Kingcharlesinspanieliyhdistyksen järjestämässä mätsärissä tottuttelemassa koira- ja ihmisvilinään! Olihan siellä osanottajia. Kaksi bortsuakin nähtiin ja näitten omistajien kanssa juteltiin. Pipsa hurmasi naamiollaan ja rauhallisella käyttäytymisellään :) Hyvin meni lihapullalla muiden koirien ohitukset ja rauhottui vaan olemaan ja kattelemaan muita koiria. Tosi hyvin piti kontaktia semmosessa hälinässä!


Myös esineruudun alkeita olla niin sanotusti oltu, sillä ollaan oltu esine-etsintään ulkosalla :) Viimeksi eilen Mikko kävi Pipsan kanssa muuramessa ja hyvin neiti löysi lelut! Sisällähän esineiden etsintä sujuu jo tosi mallikkaasti ;)

Haukkuva bortsuotus

Piti sitten heti viimesimmän kirjotuksen jälkeen kokeilla sitä nenäkosketusta taas ja jes nyt onnistu ja hyvin onnistuki! Sattu nyt ekana käteen paketti koirankakkapusseja niin sillä otin ihan kokeilumielessä :D Pidin pakettia kädessä ja naksuttelin aina, kun kirsu koski. Pipsa hoksasi heti et jaa tätä tehään nyt, mutta se ei onneksi ollutkaan yäk ja sain monta hyvää toistoa! Tästä se lähtee ;)

Pipsalla on ollu nyt joku huomion hakuisuus meininki tällä viikolla, se on nimittäin alkanu haukkumaan... Not nice.. Missä se ihana hiljainen pallero on, joka tulee tapittamaan silmiin jos on jotain asiaa? Onhan se välillä haukkunut, kun on tosi innoissaan jostain leikistä ollu tai sitten itsekseen leikkiessä välillä juttelee leluilleen, mutta että alko meille haukkumaan... Nöy, ei semmosta. Lisäksi Pipsa on keksiny, et huomion saa kun tulee tökkimään kuonolla. Mistähän se nyt on keksiny näin meitä komentaa.. Tämä nyt onneksi on jo parempaan päin, ku ollaan vähän näytetty kaapin paikkaa, mutta ei kai sillä nyt oikeesti vielä ala se isottelu ja uhma...? Leikkimäänhän Loora sillä haukullaan pyytää, mutta ei nyt voi loputtomasti bortsuotuksen kanssa leikkiä, ei tuu muute gradusta mittään! :D Pipsahan kyllä tekis mitä vaan ja kuinka kauan vaan, kunhan saa vaan tehä. Melkonen moottoriotus! No, olen silti sitä mieltä et parempi ku ilmottaa haukkumalla turhautumistaan kuin että alkas huonekaluja syödä, nimittäin kaikki on edelleen ehjänä ja tallella, mitä nyt keittiön pöydän jalat vähän kärsineet.

Eilen oltiin pitkästä aikaa Oilin ja Veeran kanssa Aaltopuistossa temmeltämässä :) Mukaan tuli myös.. ööö.. Mikähän se rotu nyt olikaan. Semmonen vinttikoirasukuinen mutta pienehkö, näytti muumien Nipsulta ja oli semmonen vaalea, ei kuitenkaan mikkää spinseri. Tämä vierailija vaan oli sen verta pienempi, vaikkakin jo 8-kuinen, että ei paineihin uskaltanu mukaan, mutta juosta jaksoi vaikka kuinka. Pipsa jäi kyllä nyt kakkoseksi, vaikka yleensä Loora on ollu se, joka on juossu muut suohon. Pipsa aluksi ihmetteli tätä uutta tuttavuutta, ei kai ole tulossa jotain roturasistia... Vähän kierteli ja katteli, et mikä toinen on koiriaan, mutta onneksi se yhteinen sävel sieltä löytyi sitten. Oili oli ihan innoissaan uudesta leikkikaverista. Pipsalla vaan meinas mennä hermot sitten, kun hänen mielestä Oili ja uus kaveri juoksivat liian kauas. Vinku ja haukahti ja sitte lähti hirmusella kyydillä hakemaan kaverit takasin ihmisten luo. Teki semmosen kaaren ja ihan kuin ois ajanu toiset meitä kohti... Hahhah :D Voi paimenlasta.

Toisaalta oli kyllä ihan mukava nähä, että Pipsa edelleen osaa nätisti tervehtiä vieraita koiria, että kattelee ja nuuhkuttaa sievästi ja vasta sitte uskaltautuu leikkimään. Kai sillä vähän ihmetyttää itseään pienemmät koirat, tässä lähellä kun asuu monta chiua, jotka aina murisee ja räykyttää ihan hulluna muita koiria nähdessään. Niitä me ei ulkoillessa noteerata mitenkään vaan mennään ohi. Pipsaki vaan kattoo niitä, et mitä tollot haukutte ja kipittää nätisti ohi :)

Hienosti muuten Pipsa nakilla keskitty eilen vaikka Oili hästäsi vieressä :) Vielä se välillä Veeran kutsusta juoksi Veeralle, mutta kyllä se munkin luokse tuli kiltisti. Liikaa miellyttämishalua, kun kaikkia pitäis mielistellä ja totella :D Ehkä pitää alkaa muuten vaan huuteleen Oilia kotosalla ja ignoorata jos Pipsa siihen jotenkin reagoi, niin lopulta tajuaa, että ei ole kyse hänestä! Harmi, kun ei ollu eilen kameraa mukana, kun Pipsa ja Oili niin nätisti napotti istua vierekkäin kerjäämässä nakkia multa :D

Ai tuli mieleen siitä luoksetulosta eteen, että välillä Loora tulee niin vauhilla että juoksee ihan pahki mun jalkoihin. Oon nyt pyrkiny sitte ottamaan askelia taakse päin jos nään, että nyt sieltä tullaan taas semmosta kyytiä. Sillon käytetään tänne-käskyä, kun tahotaan se eteen ja pyydetään yleensä vaan muutaman metrin päästä. Tule-käsky toimii sitten luoksetulokutsuna, että kunhan nyt tulee vaan luokse, loppuasennosta viis. Aateltiin muuten, että riittää varmaan luoksetuloissa se eteen tuleminen, ettei aleta ees opettamaan suoraan sivulle tuloa.

Jeps, ehkä olen nyt tarinoinut tarpeeksi, ei voi tenttiin lukemista vältellä ikuisuuksia! Lähdenpä tästä syventymään yhteisöviestinnän ihmeelliseen maailmaan.

Superjälkikoira!

Eilen käytiin Muuramen puolella tekemässä Pipsalle pari jälkeä. Tosi mukava maasto oli, tämmösiä lissää! Tallottiin Mikon kanssa yhtä aikaa jäljet. Askelten välissä joku vajaa 20 senttiä jo väliä ja namia vaan päkiällä, kulmissa enemmän. Olisko olleet jotain 30 metrisiä.. Toisella jäljellä piti ylittää pieni polku, sitä vähän jännättiin ja laitonkin siihen vähä enempi namia avuiksi.

Ensin ajettiin Mikon tekemä jälki, vanheni jonku 20 minuuttia. Pipsa tajusi kyllä heti mitä ollaan tekemässä, ei mitään sekotusta hakuiluun, hyvä niin! Teki alusta asti niin tarkkaa ja keskittynyttä työtä, että voi vaan ihmetellä sen keskittymistä! Ihan superpentu :D Ei mitään rynnimisiä, ei pyörimisiä, kulmatkin meni tosi hyvin ja huolella! Vietiin koira sitten autoon vähäksi aikaa ennen kuin otettiin toinen jälki. Alku meni toisella hyvin, mutta sitten Pipsa meni vähän sekaisin, horjahdin yhessä vaiheessa jälkeä tehdessä, joten se varmaan sitten sekoitti. Mutta hyvin Pipsa löysi itse jäljen. Tässähän oli jujuna vielä se, että Mikko ajoi jäljen, joten Mikko ei voinu tietää missä jälki meni. Ihan testiksi otettiin semmonen. Loppu meni sitten hyvin, jopa se polun ylittäminen onnistui tosi hyvin! On se vaan niin hyvä jäljestäjä tuo Lortsubortsu :)

Sunnuntaina olis tarkotus mennä hakuilemaan, yritetään saaha kavereita maalimiehiksi, katotaan jos joku uskaltautuis lähtemään :) Ens viikolla alkaakin sitten perustottelevaisuuskurssi! Jihuu! Sitä onkin ootettu. Vähän junnataan nyt noita samoja liikkeitä ja varmaan koiraa jo kyllästyttää. Maahanmeno on välillä Looran mielestä ihan yäk... Ollaankin nyt tehty sitä leikin yhteydessä ja sillon menee tosi hienosti ilman mitään apuja, namin kanssa jostain syystä pitää aina avittaa... Perusasento on todella hyvä, tulee innokkaasti, välillä vähän liiankin... Käsiapua ollaan häivytetty pois ja hyvin tulee ilman apuakin, välillä. Perusasentoa muutenkin tarjoaa kerjätessään. Seisomista ei olla uskallettukaan ottaa ollenkaan. Joskus kun Loora oli aivan pien, ni sillon otettiin mutta jotenkin se tuntuu vaikeelta.. Jospa kurssilta sais apuja tähän, et miten lähtis opettamaan ettei sössittäis sitä ittekseen!

Noutoa ja irti-käskyä on treenattu leikin varjolla. Hyvin noutaa lelujaan. Pitäis se metallikapula käyä ostamassa. Puista kapulaa ei olla nyt pitkään aikaan otettu. Pitoharjotuksia sillon muutama viikko sitten, niitä voisi kyllä jatkaa.. Luoksetulo on tosi hyvä, se tuli testattua Kuusamossa monta kertaa. Tulee paremmin tänne-käskyllä ja suoraan eteen :D Asento nyt ei aina ole suora, mutta tiivis ainakin. Tarjoo tätä aina hississä, etenkin jos on muita ihmisiä :D Seuraaminen on Looran lempparia, häntä huiskuu ja tarjoaa sitä ulkoillessa tosi paljon. Nyt ollaan vaan mietitty sitä seuraamisen paikkaa.. Tokossa kuulemma väljempi mitä tottistelussa, niin ei oikein tiietä, että missä olis hyvä. Mikko imuttamalla pitäny Looran ihan liki, minä taas en imuttele vaan piän namin vaan vasemmassa kädessä käsi suorana sivulla, jolloin Pipsa ei ihan oo kiinni jalassa. Mikkohan siis tulevaisuudessa juoksee tottisteluja Lortsun kans, kun taas minä tokoilen, joten sen takia erilailla tehty.

Paikkamakuu onnistuu ruokakupin äärellä sekä aina ulkoa tullessa laitetaan joko istumaan tai makuulle ja hihna pois ja nakataan nami parin metrin päähän ja Pipsa oottaa niin kauan, että vapautetaan. Aikaa vaihdellaan, välillä tosi nopeesti vapautetaan ja välillä ootetaan kauemminkin ja yritetään häiriköidä itse liikkumalla ja höpöttämällä. Treenatessa Pipsa tosin ei odota, käy äkkiä makuulla ja kun on palkattu niin nousee istumaan..... Noh, harjotusta harjotusta.

Sitten ollaan tassukosketusta oltu muovirasian kannella. Tätä on tehty jo ihan pienestä, joten menee tosi hyvin. Ollaan pari kertaa kokeiltu nenäkosketusta, ei liiemmin syttynyt siihen. Tehtiin niin, että minä pidin kippoa ja palkkasin, kun koski kirsulla, Mikko naksutteli vieressä. Alussa onnistu, mutta sitten Looralla palo pinna tai jotain ja yritti ottaa kupin suuhun.. Olis varmaan halunnu mieluummin leikkiä kupilla..

Temppuja ollaan opetettu, pyörii molempiin suuntiin, vastapäivään paremmin ja ihan pienellä käsimerkillä. Antaa molempia tassuja, ryömii, pujottelua jalkojen välistä namin tai lelun avulla. Yks minkä vois naksulla poimia on kuperkeikat. Loora nimittäin leikkiessään tekee kuperkeikkoja :D Alkanu tekemään niitä nyt kun on laitettu olohuoneeseen nukkamatto. Kai siinä on niin kiva pyöriä pehmeellä alustalla.. Ihme akrobaatti.

Eilen iltalenkillä Pipsa ohitteli koiria jo tosi hyvin! Nyt alkanu vihdoin tajuamaan, että sama mikä vastaantulija niin kontakia otetaan, jopa silloin kuin tulee koiria! Kiitos vaan sille bisoneitten taluttajalle, joka tajusi, että oltiin harjottelemassa ohittamista ja laitto omat koiransa pysymään paikallaan ku mentiin ohi :) Useemmin, kun ihmiset tunkee koirineen siihen lähelle että voiko nuuhkutella. Tottahan sosiaalistuminen on tärkeää, mutta välillä pittää ohitellakin. Tulikin sitten useampi koira vastaan ja viimesimmän ohi päästiin niin, että Loora vilkasi sitä vasta kun oltiin jo muutama metri menty sen ohi! Jee jee :) Aikasemminhan Pipsa siis teki niin, että kun näki toisen koiran niin kävi maahan makaamaan ja oottamaan, eikä mitkään kujeilut saanu sen keskittymistä herpaantumaan vaan piti oottaa et toinen menee ohi.. Eli huomattava parannus :)

"Isä olen täällä maailmalla toisella puolen.. Äiti älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen.."

Pappapadudapappapaduudadappaa lauleskeli Pipsalaisuus matkustellessaan pitkin Pohjois-Suomea :) Kahteen viikkoon on mahtunu paljon ja siksipä tämä postaus onkin megalongpitkä! Pipsa ei mennytkään Mikon kanssa Lammille, kun Mikko tuli kipeäksi ja tulinpas sitten minäkin sopivasti vikalle työviikolle kipeäksi. Sain onneksi työt tehtyä ja loma koittikin koiramaisissa meiningeissä 27.8. kun suuntasimme Ylöjärvelle hakuilemaan kera Satumaisten Sankareiden! Hakuun meitä opasti Hanna Orava ja hyvin opastikin :) Päivä oli kerrassaan mukava, sattui hyvät ilmatkin niin mikäs siinä oli ollessa!

Tällä kertaa Lotrsubortsu osasi odotella autossa mallikelpoisesti, vähän olisi kyllä ollut virtaa joka suuntaan, kun viimein oli meidän vuoro hakuilla :D Vähän pelättiin, että Pipsa alkaa heti jäljestelemään, mutta nopsasti se hoksasi, että metsässä onkin jotain vielä kivempaa kuin jälki ja sittenhän sitä mentiin melkosella tohinalla! Hakuilun päätteeksi pennut pääsivät taas keskenään temmeltämään ja vauhtia riitti kuten kuvasta näkyy!

Yritä nyt sitten pysyä näitten perässä :D

Juomatauko!

Sunnuntaina matkamme jatkuikin sitten kohti koto-Kuusamoa :) Tätä matkaa oli odotettu koko kesä ja oli se kyllä niin mahtava!! Pipsaa ei paljon hetkauttanut pitkä automatka, vaan reissailu sujui kuta kuinkin tällaisissa meiningeissä

Otetaan rennosti

Pipsa ihastui porukoitten pihaan oitis, siellä kun oli lääniä missä juosta ja koirakavereitakin takapihalla, jotka osoittautuivat ystävällisiksi against all the odds! Koirien tapaamisesta ei vaan sitten hoksittu ottaa kuvaa, mutta tässä kuvia pallottelusta, Pipsasta on tullut tennispallohullu, tai jos ei vielä ihan hullu, niin sinne päin ollaan kovasti menossa :D

Kuuluisa tennispallobortsunoutaja

Heitä nyt se pallo!

No niin pallo ilmaan!

Pallo on ihana!!!

Pipsa sai porukoilta myös Ruotsin tulijaisina (niin siis koira sai tuliaisia mutta entä minä?!!? kiitos äiti) maailman parhaimman lelun, vinkuvan lampaan :D Pitäähän lammaskoiralla olla lammaslelu.

Lampaan kanssa on hyvä kölliä :)

Pipsa osoitti jälleen kerran bordercollien älykkyyttä ja koulutti talon väkeä. Meidän Loorahan ei siis kerjää koirille tavalliseen tapaan istumalla, vaan menee perusasentoon ja kohteen liikkuessa alkaa tarjota seuruuta :D Oli Pipsalla muuten rankkaa kotona, kun lauma hajosi ja piti sitten paimentaa ympäri taloa, että mihin ne kaikki oikein meni. Yöllä nukuttiin sitten tosi syvää unta, kun pieni paimenlapsi oli ihan väsy paimennustöistään!

Nakitimme sitten pikkusiskoni hakuilemaan, aateltiin että Emppu on niin pieni niin se menee hyvin piiloon ja Pipsan mielestä on Emppu on ihan paras, niin kukas sen parempi maalineiti ;) Oli kuulkaas koirassa pitelemistä, kun tajusi, että mitä ollaan tekemässä! Nokka ilmassa heti ja ihan vinku, että nyt eteenpäin etsimään Emppu! Kaksi piiloa otettiin, ekassa ei hoksattu ihan heti aatella tuulen suuntaa ja lähettiin väärään suuntaan, mutta hyvin Pipsa kesti sen, että kutsuin takasin ja eiku uusiksi ja sitten se saikin melkein heti hajun. Toisella piilolla enää pelkkä nokan nosto ei riittänyt, vaan koko koira välillä nousi välillä takajaloille nuuhkuttamaan :D Ja voi sitä riemua molemmilla kerroilla, kun Emppu löytyi :) Ihan mahtava Loora! Sitten kun vielä sais koiran pidettyä hallinnassa tuolla metsässä niin olis hyvä, mutta parempi, että näin aluksi on ihan sika kivaa ja mahtavaa löytää maalimiehiä :)

Pipsa Empulle: Mä tulin pelastaan sut, anna ruokaa!

Maanantaina otettiin muuten rennosti rankan matkustamisen jäljiltä, mitä nyt kävin äitin kanssa pilateksessa ja rusauttelin siinä samalla miljoona lukkoa selästä. Tiistaina äiskä jäi Looran kanssa kotiin, kun me lähettiin Mikon kanssa valloittamaan Pieni Karhunkierros. Uudet vaelluskengät pääsi heti hommiin! Ilmat kyllä suosi sinä päivänä, aurinko paistoi ja oli lämmin :) Nelisen tuntia meillä kaiken kaikkiaan meni ja oli kyllä hienot maisemat, kelpasi miehelle esitellä kotiseutua tällä tavalla ;)

Tästä se alkoi

Myllykoski

Käytiin niin korkealla, että vähän jo pelotti, Kallioportti

Emme suinkaan olleet ainoat retkeilijät sinä päivänä. Ystävällisiä nuo Kuusamon porot, kun tulee näyttämään että minne seuraavaksi ja venasivat aina kun pysähdyttiin ottamaan kuvia :)

Kuusamon kuvatuimpia kohteita, Jyrävä

Matkalla tuli myös vastaan useita koiria, jopa yksi bortsuliinikin! Ensi kesänä on haaveissa vihdoin ja viimein nolon kuusamolaisenkin vihdoin käydä kiertämässä se kunnon Karhunkierros, ehkäpä Pipsulaisuuskin jaksaisi jo silloin lähteä mukaan!

Keskiviikkona lähdettiin sitten mökille nauttimaan hiljaisuudesta. Pipsan kun otti autosta, niin oli pienen borstun ilme kyllä näkemisen arvoinen, luuli kai tulleensa jonkinasteiseen taivaaseen, kun lääniä riitti vaikka muille jakaa :D

Mikä on tennispalloa parempi, no jalkapallo tietenkin!

Jalkapallonoutaja

Pipsa ihmettelee Kitka-järveä

Täydellinen ilta-aurinko

Käytiin sitten torstaina Posiolla, kun kerran niin likellä oltiin. BortsuLoora matkusti mukana, joten nyt se voi leuhkia käyneensä jo Lapissakin ;) Posiolla piti käydä sitten Pentikillä, missäs muuallakaan!

Torstaina oli vuorossa kyläilyä ja perjantaina oli Emppu-päivä eli touhuttiinkin pikkusiskon kanssa :) Ehdittiin me yhdessä välissä käydä myös katsastamassa Kuusamon koirapuisto, joka oli kyllä mukavan iso. Ei ollut muita koiria ja lähinnä mentiinkin sen takia, että testattiin kuinka Pipsa keskittyy meihin, kun muiden koirien tuoksua on joka paikassa. Nakin kanssa ei mitään ongelmaa, frolicit taas jäivät ihanien hajujen jalkoihin. Eli nakkia pentukurssille mukaan!

Lauantaina alkoi sitten pitkä kotimatka. Käytiin Oulussa morjestamassa kavereita ja Pipsa kyllä tykkäsi tästä vierailupaikasta. Talon omat koirat eivät olleet paikalla, joten Pipsa sai rauhassa leikkiä niiden leluilla ja makustella luuta! Ihan paras kyläilypaikka Pipsan mielestä :)

Aivan kuin ympyrä olisi sulkeutunut, matkasimme vielä loman lopettajaisiksi sunnuntaina eli siis eilen Tampereelle Pörröä morjestamaan ja siitä Nokialle kummitytön synttäreille :) Kiitos Pörriäinen leikkiseurasta ja omenoista! Nyt voi leipoa omenapiirasta uuteen ihanaan Pentikin piirasvuokaan ;) Pipsa myös hurmasi synttäreillä ja käyttäytyi tosi hienosti kylässä :) Ehkä jotain tekemistä asialla oli sen kanssa, että Loora oli vähän väiski leikkihetken jälkeen :D

Pikku hiljaa tässä itse totuttelee taas opiskelijan arkeen, vielä tämä viikko lomaa mutta paljon tekemistä. Silti ihanaa kun on syksy!