Haukkuva bortsuotus

Piti sitten heti viimesimmän kirjotuksen jälkeen kokeilla sitä nenäkosketusta taas ja jes nyt onnistu ja hyvin onnistuki! Sattu nyt ekana käteen paketti koirankakkapusseja niin sillä otin ihan kokeilumielessä :D Pidin pakettia kädessä ja naksuttelin aina, kun kirsu koski. Pipsa hoksasi heti et jaa tätä tehään nyt, mutta se ei onneksi ollutkaan yäk ja sain monta hyvää toistoa! Tästä se lähtee ;)

Pipsalla on ollu nyt joku huomion hakuisuus meininki tällä viikolla, se on nimittäin alkanu haukkumaan... Not nice.. Missä se ihana hiljainen pallero on, joka tulee tapittamaan silmiin jos on jotain asiaa? Onhan se välillä haukkunut, kun on tosi innoissaan jostain leikistä ollu tai sitten itsekseen leikkiessä välillä juttelee leluilleen, mutta että alko meille haukkumaan... Nöy, ei semmosta. Lisäksi Pipsa on keksiny, et huomion saa kun tulee tökkimään kuonolla. Mistähän se nyt on keksiny näin meitä komentaa.. Tämä nyt onneksi on jo parempaan päin, ku ollaan vähän näytetty kaapin paikkaa, mutta ei kai sillä nyt oikeesti vielä ala se isottelu ja uhma...? Leikkimäänhän Loora sillä haukullaan pyytää, mutta ei nyt voi loputtomasti bortsuotuksen kanssa leikkiä, ei tuu muute gradusta mittään! :D Pipsahan kyllä tekis mitä vaan ja kuinka kauan vaan, kunhan saa vaan tehä. Melkonen moottoriotus! No, olen silti sitä mieltä et parempi ku ilmottaa haukkumalla turhautumistaan kuin että alkas huonekaluja syödä, nimittäin kaikki on edelleen ehjänä ja tallella, mitä nyt keittiön pöydän jalat vähän kärsineet.

Eilen oltiin pitkästä aikaa Oilin ja Veeran kanssa Aaltopuistossa temmeltämässä :) Mukaan tuli myös.. ööö.. Mikähän se rotu nyt olikaan. Semmonen vinttikoirasukuinen mutta pienehkö, näytti muumien Nipsulta ja oli semmonen vaalea, ei kuitenkaan mikkää spinseri. Tämä vierailija vaan oli sen verta pienempi, vaikkakin jo 8-kuinen, että ei paineihin uskaltanu mukaan, mutta juosta jaksoi vaikka kuinka. Pipsa jäi kyllä nyt kakkoseksi, vaikka yleensä Loora on ollu se, joka on juossu muut suohon. Pipsa aluksi ihmetteli tätä uutta tuttavuutta, ei kai ole tulossa jotain roturasistia... Vähän kierteli ja katteli, et mikä toinen on koiriaan, mutta onneksi se yhteinen sävel sieltä löytyi sitten. Oili oli ihan innoissaan uudesta leikkikaverista. Pipsalla vaan meinas mennä hermot sitten, kun hänen mielestä Oili ja uus kaveri juoksivat liian kauas. Vinku ja haukahti ja sitte lähti hirmusella kyydillä hakemaan kaverit takasin ihmisten luo. Teki semmosen kaaren ja ihan kuin ois ajanu toiset meitä kohti... Hahhah :D Voi paimenlasta.

Toisaalta oli kyllä ihan mukava nähä, että Pipsa edelleen osaa nätisti tervehtiä vieraita koiria, että kattelee ja nuuhkuttaa sievästi ja vasta sitte uskaltautuu leikkimään. Kai sillä vähän ihmetyttää itseään pienemmät koirat, tässä lähellä kun asuu monta chiua, jotka aina murisee ja räykyttää ihan hulluna muita koiria nähdessään. Niitä me ei ulkoillessa noteerata mitenkään vaan mennään ohi. Pipsaki vaan kattoo niitä, et mitä tollot haukutte ja kipittää nätisti ohi :)

Hienosti muuten Pipsa nakilla keskitty eilen vaikka Oili hästäsi vieressä :) Vielä se välillä Veeran kutsusta juoksi Veeralle, mutta kyllä se munkin luokse tuli kiltisti. Liikaa miellyttämishalua, kun kaikkia pitäis mielistellä ja totella :D Ehkä pitää alkaa muuten vaan huuteleen Oilia kotosalla ja ignoorata jos Pipsa siihen jotenkin reagoi, niin lopulta tajuaa, että ei ole kyse hänestä! Harmi, kun ei ollu eilen kameraa mukana, kun Pipsa ja Oili niin nätisti napotti istua vierekkäin kerjäämässä nakkia multa :D

Ai tuli mieleen siitä luoksetulosta eteen, että välillä Loora tulee niin vauhilla että juoksee ihan pahki mun jalkoihin. Oon nyt pyrkiny sitte ottamaan askelia taakse päin jos nään, että nyt sieltä tullaan taas semmosta kyytiä. Sillon käytetään tänne-käskyä, kun tahotaan se eteen ja pyydetään yleensä vaan muutaman metrin päästä. Tule-käsky toimii sitten luoksetulokutsuna, että kunhan nyt tulee vaan luokse, loppuasennosta viis. Aateltiin muuten, että riittää varmaan luoksetuloissa se eteen tuleminen, ettei aleta ees opettamaan suoraan sivulle tuloa.

Jeps, ehkä olen nyt tarinoinut tarpeeksi, ei voi tenttiin lukemista vältellä ikuisuuksia! Lähdenpä tästä syventymään yhteisöviestinnän ihmeelliseen maailmaan.

Superjälkikoira!

Eilen käytiin Muuramen puolella tekemässä Pipsalle pari jälkeä. Tosi mukava maasto oli, tämmösiä lissää! Tallottiin Mikon kanssa yhtä aikaa jäljet. Askelten välissä joku vajaa 20 senttiä jo väliä ja namia vaan päkiällä, kulmissa enemmän. Olisko olleet jotain 30 metrisiä.. Toisella jäljellä piti ylittää pieni polku, sitä vähän jännättiin ja laitonkin siihen vähä enempi namia avuiksi.

Ensin ajettiin Mikon tekemä jälki, vanheni jonku 20 minuuttia. Pipsa tajusi kyllä heti mitä ollaan tekemässä, ei mitään sekotusta hakuiluun, hyvä niin! Teki alusta asti niin tarkkaa ja keskittynyttä työtä, että voi vaan ihmetellä sen keskittymistä! Ihan superpentu :D Ei mitään rynnimisiä, ei pyörimisiä, kulmatkin meni tosi hyvin ja huolella! Vietiin koira sitten autoon vähäksi aikaa ennen kuin otettiin toinen jälki. Alku meni toisella hyvin, mutta sitten Pipsa meni vähän sekaisin, horjahdin yhessä vaiheessa jälkeä tehdessä, joten se varmaan sitten sekoitti. Mutta hyvin Pipsa löysi itse jäljen. Tässähän oli jujuna vielä se, että Mikko ajoi jäljen, joten Mikko ei voinu tietää missä jälki meni. Ihan testiksi otettiin semmonen. Loppu meni sitten hyvin, jopa se polun ylittäminen onnistui tosi hyvin! On se vaan niin hyvä jäljestäjä tuo Lortsubortsu :)

Sunnuntaina olis tarkotus mennä hakuilemaan, yritetään saaha kavereita maalimiehiksi, katotaan jos joku uskaltautuis lähtemään :) Ens viikolla alkaakin sitten perustottelevaisuuskurssi! Jihuu! Sitä onkin ootettu. Vähän junnataan nyt noita samoja liikkeitä ja varmaan koiraa jo kyllästyttää. Maahanmeno on välillä Looran mielestä ihan yäk... Ollaankin nyt tehty sitä leikin yhteydessä ja sillon menee tosi hienosti ilman mitään apuja, namin kanssa jostain syystä pitää aina avittaa... Perusasento on todella hyvä, tulee innokkaasti, välillä vähän liiankin... Käsiapua ollaan häivytetty pois ja hyvin tulee ilman apuakin, välillä. Perusasentoa muutenkin tarjoaa kerjätessään. Seisomista ei olla uskallettukaan ottaa ollenkaan. Joskus kun Loora oli aivan pien, ni sillon otettiin mutta jotenkin se tuntuu vaikeelta.. Jospa kurssilta sais apuja tähän, et miten lähtis opettamaan ettei sössittäis sitä ittekseen!

Noutoa ja irti-käskyä on treenattu leikin varjolla. Hyvin noutaa lelujaan. Pitäis se metallikapula käyä ostamassa. Puista kapulaa ei olla nyt pitkään aikaan otettu. Pitoharjotuksia sillon muutama viikko sitten, niitä voisi kyllä jatkaa.. Luoksetulo on tosi hyvä, se tuli testattua Kuusamossa monta kertaa. Tulee paremmin tänne-käskyllä ja suoraan eteen :D Asento nyt ei aina ole suora, mutta tiivis ainakin. Tarjoo tätä aina hississä, etenkin jos on muita ihmisiä :D Seuraaminen on Looran lempparia, häntä huiskuu ja tarjoaa sitä ulkoillessa tosi paljon. Nyt ollaan vaan mietitty sitä seuraamisen paikkaa.. Tokossa kuulemma väljempi mitä tottistelussa, niin ei oikein tiietä, että missä olis hyvä. Mikko imuttamalla pitäny Looran ihan liki, minä taas en imuttele vaan piän namin vaan vasemmassa kädessä käsi suorana sivulla, jolloin Pipsa ei ihan oo kiinni jalassa. Mikkohan siis tulevaisuudessa juoksee tottisteluja Lortsun kans, kun taas minä tokoilen, joten sen takia erilailla tehty.

Paikkamakuu onnistuu ruokakupin äärellä sekä aina ulkoa tullessa laitetaan joko istumaan tai makuulle ja hihna pois ja nakataan nami parin metrin päähän ja Pipsa oottaa niin kauan, että vapautetaan. Aikaa vaihdellaan, välillä tosi nopeesti vapautetaan ja välillä ootetaan kauemminkin ja yritetään häiriköidä itse liikkumalla ja höpöttämällä. Treenatessa Pipsa tosin ei odota, käy äkkiä makuulla ja kun on palkattu niin nousee istumaan..... Noh, harjotusta harjotusta.

Sitten ollaan tassukosketusta oltu muovirasian kannella. Tätä on tehty jo ihan pienestä, joten menee tosi hyvin. Ollaan pari kertaa kokeiltu nenäkosketusta, ei liiemmin syttynyt siihen. Tehtiin niin, että minä pidin kippoa ja palkkasin, kun koski kirsulla, Mikko naksutteli vieressä. Alussa onnistu, mutta sitten Looralla palo pinna tai jotain ja yritti ottaa kupin suuhun.. Olis varmaan halunnu mieluummin leikkiä kupilla..

Temppuja ollaan opetettu, pyörii molempiin suuntiin, vastapäivään paremmin ja ihan pienellä käsimerkillä. Antaa molempia tassuja, ryömii, pujottelua jalkojen välistä namin tai lelun avulla. Yks minkä vois naksulla poimia on kuperkeikat. Loora nimittäin leikkiessään tekee kuperkeikkoja :D Alkanu tekemään niitä nyt kun on laitettu olohuoneeseen nukkamatto. Kai siinä on niin kiva pyöriä pehmeellä alustalla.. Ihme akrobaatti.

Eilen iltalenkillä Pipsa ohitteli koiria jo tosi hyvin! Nyt alkanu vihdoin tajuamaan, että sama mikä vastaantulija niin kontakia otetaan, jopa silloin kuin tulee koiria! Kiitos vaan sille bisoneitten taluttajalle, joka tajusi, että oltiin harjottelemassa ohittamista ja laitto omat koiransa pysymään paikallaan ku mentiin ohi :) Useemmin, kun ihmiset tunkee koirineen siihen lähelle että voiko nuuhkutella. Tottahan sosiaalistuminen on tärkeää, mutta välillä pittää ohitellakin. Tulikin sitten useampi koira vastaan ja viimesimmän ohi päästiin niin, että Loora vilkasi sitä vasta kun oltiin jo muutama metri menty sen ohi! Jee jee :) Aikasemminhan Pipsa siis teki niin, että kun näki toisen koiran niin kävi maahan makaamaan ja oottamaan, eikä mitkään kujeilut saanu sen keskittymistä herpaantumaan vaan piti oottaa et toinen menee ohi.. Eli huomattava parannus :)

"Isä olen täällä maailmalla toisella puolen.. Äiti älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen.."

Pappapadudapappapaduudadappaa lauleskeli Pipsalaisuus matkustellessaan pitkin Pohjois-Suomea :) Kahteen viikkoon on mahtunu paljon ja siksipä tämä postaus onkin megalongpitkä! Pipsa ei mennytkään Mikon kanssa Lammille, kun Mikko tuli kipeäksi ja tulinpas sitten minäkin sopivasti vikalle työviikolle kipeäksi. Sain onneksi työt tehtyä ja loma koittikin koiramaisissa meiningeissä 27.8. kun suuntasimme Ylöjärvelle hakuilemaan kera Satumaisten Sankareiden! Hakuun meitä opasti Hanna Orava ja hyvin opastikin :) Päivä oli kerrassaan mukava, sattui hyvät ilmatkin niin mikäs siinä oli ollessa!

Tällä kertaa Lotrsubortsu osasi odotella autossa mallikelpoisesti, vähän olisi kyllä ollut virtaa joka suuntaan, kun viimein oli meidän vuoro hakuilla :D Vähän pelättiin, että Pipsa alkaa heti jäljestelemään, mutta nopsasti se hoksasi, että metsässä onkin jotain vielä kivempaa kuin jälki ja sittenhän sitä mentiin melkosella tohinalla! Hakuilun päätteeksi pennut pääsivät taas keskenään temmeltämään ja vauhtia riitti kuten kuvasta näkyy!

Yritä nyt sitten pysyä näitten perässä :D

Juomatauko!

Sunnuntaina matkamme jatkuikin sitten kohti koto-Kuusamoa :) Tätä matkaa oli odotettu koko kesä ja oli se kyllä niin mahtava!! Pipsaa ei paljon hetkauttanut pitkä automatka, vaan reissailu sujui kuta kuinkin tällaisissa meiningeissä

Otetaan rennosti

Pipsa ihastui porukoitten pihaan oitis, siellä kun oli lääniä missä juosta ja koirakavereitakin takapihalla, jotka osoittautuivat ystävällisiksi against all the odds! Koirien tapaamisesta ei vaan sitten hoksittu ottaa kuvaa, mutta tässä kuvia pallottelusta, Pipsasta on tullut tennispallohullu, tai jos ei vielä ihan hullu, niin sinne päin ollaan kovasti menossa :D

Kuuluisa tennispallobortsunoutaja

Heitä nyt se pallo!

No niin pallo ilmaan!

Pallo on ihana!!!

Pipsa sai porukoilta myös Ruotsin tulijaisina (niin siis koira sai tuliaisia mutta entä minä?!!? kiitos äiti) maailman parhaimman lelun, vinkuvan lampaan :D Pitäähän lammaskoiralla olla lammaslelu.

Lampaan kanssa on hyvä kölliä :)

Pipsa osoitti jälleen kerran bordercollien älykkyyttä ja koulutti talon väkeä. Meidän Loorahan ei siis kerjää koirille tavalliseen tapaan istumalla, vaan menee perusasentoon ja kohteen liikkuessa alkaa tarjota seuruuta :D Oli Pipsalla muuten rankkaa kotona, kun lauma hajosi ja piti sitten paimentaa ympäri taloa, että mihin ne kaikki oikein meni. Yöllä nukuttiin sitten tosi syvää unta, kun pieni paimenlapsi oli ihan väsy paimennustöistään!

Nakitimme sitten pikkusiskoni hakuilemaan, aateltiin että Emppu on niin pieni niin se menee hyvin piiloon ja Pipsan mielestä on Emppu on ihan paras, niin kukas sen parempi maalineiti ;) Oli kuulkaas koirassa pitelemistä, kun tajusi, että mitä ollaan tekemässä! Nokka ilmassa heti ja ihan vinku, että nyt eteenpäin etsimään Emppu! Kaksi piiloa otettiin, ekassa ei hoksattu ihan heti aatella tuulen suuntaa ja lähettiin väärään suuntaan, mutta hyvin Pipsa kesti sen, että kutsuin takasin ja eiku uusiksi ja sitten se saikin melkein heti hajun. Toisella piilolla enää pelkkä nokan nosto ei riittänyt, vaan koko koira välillä nousi välillä takajaloille nuuhkuttamaan :D Ja voi sitä riemua molemmilla kerroilla, kun Emppu löytyi :) Ihan mahtava Loora! Sitten kun vielä sais koiran pidettyä hallinnassa tuolla metsässä niin olis hyvä, mutta parempi, että näin aluksi on ihan sika kivaa ja mahtavaa löytää maalimiehiä :)

Pipsa Empulle: Mä tulin pelastaan sut, anna ruokaa!

Maanantaina otettiin muuten rennosti rankan matkustamisen jäljiltä, mitä nyt kävin äitin kanssa pilateksessa ja rusauttelin siinä samalla miljoona lukkoa selästä. Tiistaina äiskä jäi Looran kanssa kotiin, kun me lähettiin Mikon kanssa valloittamaan Pieni Karhunkierros. Uudet vaelluskengät pääsi heti hommiin! Ilmat kyllä suosi sinä päivänä, aurinko paistoi ja oli lämmin :) Nelisen tuntia meillä kaiken kaikkiaan meni ja oli kyllä hienot maisemat, kelpasi miehelle esitellä kotiseutua tällä tavalla ;)

Tästä se alkoi

Myllykoski

Käytiin niin korkealla, että vähän jo pelotti, Kallioportti

Emme suinkaan olleet ainoat retkeilijät sinä päivänä. Ystävällisiä nuo Kuusamon porot, kun tulee näyttämään että minne seuraavaksi ja venasivat aina kun pysähdyttiin ottamaan kuvia :)

Kuusamon kuvatuimpia kohteita, Jyrävä

Matkalla tuli myös vastaan useita koiria, jopa yksi bortsuliinikin! Ensi kesänä on haaveissa vihdoin ja viimein nolon kuusamolaisenkin vihdoin käydä kiertämässä se kunnon Karhunkierros, ehkäpä Pipsulaisuuskin jaksaisi jo silloin lähteä mukaan!

Keskiviikkona lähdettiin sitten mökille nauttimaan hiljaisuudesta. Pipsan kun otti autosta, niin oli pienen borstun ilme kyllä näkemisen arvoinen, luuli kai tulleensa jonkinasteiseen taivaaseen, kun lääniä riitti vaikka muille jakaa :D

Mikä on tennispalloa parempi, no jalkapallo tietenkin!

Jalkapallonoutaja

Pipsa ihmettelee Kitka-järveä

Täydellinen ilta-aurinko

Käytiin sitten torstaina Posiolla, kun kerran niin likellä oltiin. BortsuLoora matkusti mukana, joten nyt se voi leuhkia käyneensä jo Lapissakin ;) Posiolla piti käydä sitten Pentikillä, missäs muuallakaan!

Torstaina oli vuorossa kyläilyä ja perjantaina oli Emppu-päivä eli touhuttiinkin pikkusiskon kanssa :) Ehdittiin me yhdessä välissä käydä myös katsastamassa Kuusamon koirapuisto, joka oli kyllä mukavan iso. Ei ollut muita koiria ja lähinnä mentiinkin sen takia, että testattiin kuinka Pipsa keskittyy meihin, kun muiden koirien tuoksua on joka paikassa. Nakin kanssa ei mitään ongelmaa, frolicit taas jäivät ihanien hajujen jalkoihin. Eli nakkia pentukurssille mukaan!

Lauantaina alkoi sitten pitkä kotimatka. Käytiin Oulussa morjestamassa kavereita ja Pipsa kyllä tykkäsi tästä vierailupaikasta. Talon omat koirat eivät olleet paikalla, joten Pipsa sai rauhassa leikkiä niiden leluilla ja makustella luuta! Ihan paras kyläilypaikka Pipsan mielestä :)

Aivan kuin ympyrä olisi sulkeutunut, matkasimme vielä loman lopettajaisiksi sunnuntaina eli siis eilen Tampereelle Pörröä morjestamaan ja siitä Nokialle kummitytön synttäreille :) Kiitos Pörriäinen leikkiseurasta ja omenoista! Nyt voi leipoa omenapiirasta uuteen ihanaan Pentikin piirasvuokaan ;) Pipsa myös hurmasi synttäreillä ja käyttäytyi tosi hienosti kylässä :) Ehkä jotain tekemistä asialla oli sen kanssa, että Loora oli vähän väiski leikkihetken jälkeen :D

Pikku hiljaa tässä itse totuttelee taas opiskelijan arkeen, vielä tämä viikko lomaa mutta paljon tekemistä. Silti ihanaa kun on syksy!

Uusi eläinlääkäri

Tänään käytiin ottamassa Pipsalle tehosteet ja rabies ja tällä kertaa oli osaava eläinlääkäri ja käynti meni nappiin :) Pipsa suorastaan rakastui uuteen eläinlääkäriin ja käyttäytyi mallikelpoisesti! Hyvin rauhottu huoneeseen odottamaan vaikka toiset koirat odotushuoneessa älämöi :D Lääkäri tutki Pipsan - siis aikaisempihan katto tyyliin vaan hampaat ja that's it - ja kaikki oli kohillaan :) Sydänäänet ja keuhkot oli hyvät, purenta oli hyvä ja hännässäkään ei mutkia ;) Myös korvat oli hyvät :) Toisen rokotteen aikana pyrki kiipeemään Mikon syliin ja namit ei enää maistunu, mutta siis ei todellakaan semmosta itkuparkua ja rimpuilua mitä oli eka kerralla, vaan rauhottu sitten ja saatiin toinenki piikki laitettua :) MAHTAVAA!!!! :) Oikein kunnon palkkaukset Looralle loppuun. Jäi kyllä selvästi sekä koiralle että ihmisille hyvä mieli :)

Kotimatkalla ihmeteltiin kyllä, että miten oli niin erilainen se eka lääkäri.. Siis suorastaan tumpelo verrattuna tuohon toiseen... Onneksi Loora on sen verran avoin ja reipas, että ei kuitenkaan mitään supertraumoja ollu jääny vaan hienosti suoriutui tästä :)

Ai liimailtiin eilen Looran toista korvaa ja no, kyllä se nyt enempi pystyssä on, mutta liimaa vähän tuhriintu sinne niskaan liikaa :D Meni vähän karvat takkuun ni Mikko leikkasi niitä ja Pipsalla on nyt pari semmosta sänkikohtaa niskassa ja päälaella :D Lähteeköhän se liima jollakin tökötillä pesemällä poies..... Onneksi Loora ei itse tunnu välittävän, vaan edelleen ajattelee olevansa maailman söpöin ja kaunein otus :) Ja no niinhän se onkin <3

Kuustoista viikkoinen bortsuotus

Onpas se aika menny nopeeta, kun Looralaisuus on jo 16-viikkoinen! Ei enää mikkää pentuloinen siis. Housutki alkanu kasvamaan nytte niin, että takapuoli on ihan takussa :D Alla Pipsan 16-viikkoisposetuksia!

Pipsaa naurattaa :)

Hei leikitään!

Hampaita on lähteny ja uusia ja kasvaa ja toinen alakulmurikin lähti jo ja uutta pukkaa :) Hyvällä mallilla tuntuu olevan. Kovasti ne ikenet vaan kutiaa, mutta vetoleikkejä ollaan otettu ja niistähän Loora tykkää :) Välillä ihan omatoimisesti tuo narua tai narupalloa vedettäväksi :) Myös rottaa pitää retuuttaa!

Rotta on ihana!

Pipsan synttäripäivä alkoi tutustumisella Jyväskylän Kauppakatuun. Itse kävin aamulla kampaajalla ja Mikko tuli sitten Pipsan kanssa autolla hakemaan. Pipsa oli aluksi menossa jokaista ihmistä moikkaamaan ja ihan innoissaan uudesta ympäristöstä. Ei nyt pahasti vetäny, mutta kovasti ois ollu menossa joka paikkaan. Nähtiin sitte tuttuja siinä niin otin Pipsan kontaktiin ja hyvin keskitty ja sen jälkeen Loora unohtikin kaikki muut kokonaan ja pysy kontaktissa aina Kävelykadun loppuun asti! Hieno typykkä!! Ei ois voinu paremmin mennä tuo reissu! Näitä siis ehottomasti lisää :) Ei olla tosiaan aikasemmin keskustaan menty, ku aateltiin että ensin vaan tässä lähiympäristössä oppii ohittelemaan ja sitten vasta lisätään haastetta. Työ on näköjään tuottanu tulosta, kun noin nopeasti tottu ihmisvilinään :) Vaikka eihän tuo kävelykatu ole kuin pari korttelia pitkä :D Että lyhyt reissuhan se oli, mutta ihan tarpeeksi noin pienelle :)

Iltapäivällä synttärikemuilut jatku ukoilun merkeissä, kun käytiin Oilin ja Veeran kanssa Aalto-puistossa remuamassa, ja mikä Pipsan mielestä parasta, syömässä sorsan (tai rusakon) papanoita :P

Tytöillä oli kyllä taas niiiiiiin mukavaa :) Ihan into pinkeenä oli  molemmat kun toisensa puiston laidalta bongasivat. Aika rajua oli taas meininki välillä, mutta se näköjään on vaan noitten tyyliä.. Ei kumpikaan toisten koirien kanssa samalla tavalla riehu. Kai se on sitten ylintä ystävyyttä, kun voi toista rettuuttaa kunnolla :D

Hei Oiliii onks kaikki ookoo?!

Kokeilin vasiten kutsua Pipsaa huutamalla "Oiliiii" ja kappas, Pipsa tuli niin nätisti luokse.. Ilmeisesti se luulee, että se on yksi luoksetulokutsu... Voi voi.... Kyllä se tällä kertaa tosin tuli muutenkin luokse, suht hyvin. Vinkukana auttoi taas alussa. Pipsalla vaan on niin paha tapa alkaa paimentaa Oilia, että kun tytöt on menny vähän liian kauas ja kututaan niitä luokse, niin Pipsa ottaa tehtäväkseen paimentaa Oilin meidän luokse.. hmphm... Ei siis tule suoriltaan kutsusta mun luo, vaan paimentaa Oilin Veeran luo ja sitten vasta tulee mun luokse.. Jos tulee.. No mutta edistystä asiassa silti.

Samasta kupista voi silti juua, vaikka välillä hännät sojottaa ja ärhennellään!

Kyllä ne tokottelut myös onnistu vaikka Oili siinä hästäsi, että välillä Pipsan keskittyminen on kyllä jotain aivan mahtavaa :) Eli luottoa on, että se luoksetulokin siitä vahvistuu häiriössä, kun vaan harjotellaan! Pitäähän tytsyjen päästä myös leikkimään, niin treenit sitten erikseen :)







Maanantaina olis vuorossa taas rokotukset! Nyt kaikki sormet ja varpaat sekä tassut ristiin, että tämä kerta menee hyvin. Maanantaina Pipsa lähtee Mikon kanssa Lammille Mikon porukoille lomailemaan, kun taas minä jään nauttimaan viimeisestä työviikosta yksinäni. Taitaa tulla aika outo viikko ilman noita kahta hömelöä :P Ehkä sitä gradua voisi taas töhertää eteenpäin... Omaa lomaa odotellessa :P

Viikon päästä lähdetään sitten hakuilemaan Tampereelle muiden Satumaisten Sankareitten kanssa ja sitä ootetaan kyllä kovasti! Ihana päästä taas näkemään muita penneleitä! Pääsee vähän vertaamaan, että kuinka honkkeli tuo meiän otus on! Vähän ollaan arvuuteltu, että annetaanko tarpeeksi ruokaa. Ei se liian laiha kyllä tunnu olevan, mutta ehkä voisi vähän enempi antaa.. Toisaalta välillä taas nameja annetaan niin hirmusti.. Kolme kertaa päivässä me Loora ruokitaan ja kerralla semmonen vajaa 30 grammaa nappuloita, siis kuivana punnittuna.. Ja siihen lisäksi piimää tai raejuustoa. Mutta sitten on kaikki ne namit.. Määrää vaikea sanoa, kun se niin riippuu päivästä, että paljon nameja kuluu, ei olla kertaakaan laskeskeltu tai mitattu. Pääasia kait, että Loora ei ole mikää pullukka..

Voi ja pian sitten Kuusamoon :) Ihana kun pääsee mökkeilemään! Loorakin varmasti nauttii, kun voi olla vapaana :) Toivon mukaan ne porot ei siellä mökillä enää kovin pörrää, vaan saahaan rauhassa lököstellä :)

Loppukevennykseksi vielä muutama kuva Looran lempipuuhista :)

Mamman vieressä sohvalla on ihan parasta nukkua <3

Mutta sohvalla on myös kiva kölliä ihan yksinäänkin ja nauttia pehmoisista tyynyistä ja peitosta :)

Iskän kanssa Kolmisopin luontopolulla jäljestelemässä ja ulkoilemassa :)